Miten tupakointiin hoitolaitosten alueella pitäisi suhtautua?

Potilas ei kykene itse pitelemään tupakkaa, mutta haluaa silti polttaa. Miten tupakointiin hoitolaitosten alueella pitäisi suhtautua?

Tupakkalaki kieltää tupakoinnin päiväkotien ja esiopetukseen käytettävien rakennusten ulkotiloissa. Muiden julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden ja vanhusten palvelutalojen, alueella tupakointi voidaan kieltää paikoissa, mistä savu voi kulkeutua sisälle. Erillinen tupakkapaikka estää tupakoimattomia altistumista tupakan savulle.

Rajoitukset koskevat myös työntekijöiden tupakointia sairaala-alueella. Jos työnantaja on kieltänyt tupakoin­nin työajalla, määräystä pitää noudattaa. Työaikaan kuulumattomilla ­tauoilla työntekijä voi tupakoida ulkona tupakointialueella.

Potilaan tupakointia määrittelee potilaslaki, jonka mukaan hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Laitoshoidossa, palvelutaloissa ja kotihoidossa hoito pitää pyrkiä toteuttamaan niin, ettei asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoiteta. 

Esimerkiksi kotihoidossa potilaan tupakointia voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus vaarantuu. Työnantajan on arvioitava tupakansavulle altistumisen riskit: onko altistuminen jatkuvaa vai satunnaista, kauanko se kestää ja kuinka voimakasta se on. Altistuminen tupakansavulle pitää pyrkiä minimoimaan työjärjestelyjen avulla.

Lyhytaikaisessa hoidossa asiakkaiden tupakoinnin tarvetta on vaikea perustella.

Julkaistu Tehy-lehdessä 10/2016