Näin teet hyvän ensivaikutelman työhaastattelussa

1. Aivojemme nuorimmatkin osat ovat kehittyneet metsästäjä-keräilijä-ihmisen tarpeisiin. Uudet kohtaamiset ovat niille uhka. Ne arvioivat muutamissa sekunneissa, voiko toiseen luottaa. Lämmin, empaattinen ihminen on luotettava. Jos hän on myös pätevä, hän on hyvä liittolainen – tai työntekijä.

2. Ensivaikutelma syntyy aistiemme välityksellä, ja sitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Ehdimme lähettää yhden työhaastattelun aikana useita satoja ei-sanallisia viestijä. Kehonkieli, eleet, ilmeet ja äänensävy voivat vahvistaa tai heikentää mahdollisuuksiamme tulla valituksi työtehtävään.

3. Karismaattinen ihminen välittää olemuksellaan tunteita. Hänestä jää myönteinen muistikuva. Avoimet eleet, näkyvissä pidetyt kämmenet, katsekontakti, nyökkäykset ja hymy viestivät lämpöä. Ryhdikäs asento, jämäkkä kättely ja selkeät liikkeet kertovat päättäväisyydestä.

4. Aivoissamme on ominaisuus, peilausneuroni, joka tekee meistä synnynnäisiä matkijoita. Vastaamme hymyyn hymyllä. Vakavoidumme, kun toinen kertoo murheistaan. Ylikorostettuina tai väärin ajoitettuna eleet viestivät ei-toivottuja asioita. Peilaaminen ohjaa viestimään tilanteessa tarkoituksenmukaisesti.

5. Kosketuksessa erittyy oksitosiinihormonia, joka saa elimistössä aikaan rauhoittavia muutoksia ja lujittaa luottamusta. Kosketuksessa on eri sävyjä: Jos käsi on kätellessä kyynärpäästä suorana, ihminen tuskin haluaa istuessakaan toista lähemmäksi. Lämmin, luja ja kuiva kädenpuristus tukee hyvää ensivaikutelmaa.

6. Läsnäoloa viestittävät ihmiset arvioidaan rauhallisiksi ja luotettaviksi. He keskittävät kaiken huomionsa keskustelukumppaniinsa ja näyttävät sen esimerkiksi nojautumalla tätä kohti. Keskittyminen onnistuu, kun pää on putsattu ennen tapaamista turhasta, kuten opetelluista vuorosanoista.

Lähteenä: Angela Ahola: Taito tehdä hyvä vaikutus, Minerva 2019.

Teksti Virve Järvinen