Jokainen opiskelija on tärkeää kohdata ensisijaisesti yksilönä, ei tietyn kulttuurin edustajana. Kuva: iStock

Näin vältät mokat, kun ohjaat erilaisesta kulttuurista tulevaa opiskelijaa

Erilaiset kulttuuritaustat saattavat aiheuttaa hämmentäviä tilanteita, kun opiskelijat tulevat työpaikoille harjoitteluun. Tässä kuusi arkista pulmaa ratkaisuineen.

1. Opiskelija on tulossa työharjoitteluun sairaalaan. Hänellä on vierasperäinen nimi. Työharjoittelun ohjaaja kysyy, millä kielellä opiskelijan kanssa tulisi kommunikoida.

Nimi ei kerro kaikkea opiskelijan taustasta. Kyseessä voi olla Suomeen lapsena muuttanut tai Suomessa syntynyt toisen polven maahanmuuttaja, joka puhuu täydellistä suomea.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Jokainen opiskelija on tärkeää kohdata ensisijaisesti yksilönä, ei tietyn kulttuurin edustajana. Erilainen kulttuuritausta ei siis vaikuta mitenkään ohjaamisen perusperiaatteisiin.

Työharjoittelun sujuvuutta voi edistää lähettämällä opiskelijalle jo ennalta viestin ja vinkkejä itsenäisestä harjoitteluun valmistautumisesta. On myös tärkeää, että oma ohjaaja toivottaa harjoitteluun saapuvan opiskelijan tervetulleeksi ja varmistaa, että kaikki lähtee rullaamaan mukavasti.

2. Työharjoittelunohjaaja antaa opiskelijalle ohjeita ja kysyy lopuksi, ymmärsikö tämä. Opiskelija nyökkää ja sanoo ymmärtäneensä. Myöhemmin ohjaaja kuitenkin huomaa, että opiskelija ei toimi ohjeistetulla tavalla.

Tilanteessa ei välttämättä ole kysymys siitä, että opiskelija olisi huolimaton tai toimisi tarkoituksellisesti ohjeiden vastaisesti. Hän on saattanut ymmärtää ohjeet väärin tai ei ole uskaltanut myöntää, ettei ymmärtänyt ihan kaikkea.

Harjoittelunohjaaja voi pyytää ohjeistuksen päätteeksi, että opiskelija kertoo omin sanoin, miten hän ymmärsi annetut ohjeet. Näin ohjaaja voi tarvittaessa antaa lisäneuvoja tai selittää jonkin kohdan tarkemmin.

Usein työpaikoilla käytetään paljon lyhenteitä ja työpaikan omaa slangia. Vaikka opiskelija puhuisi hyvää yleissuomea, alan sisäinen slangi voi olla vaikeaa sisäistää. Opiskelijaa auttaisi esimerkiksi harjoittelun alussa annettava lyhyt listaus työpaikan yleisimmistä lyhenteistä ja erikoistermeistä.

3. Opiskelija kirjaa järjestelmään, että potilas laitettiin sähkötuoliin ja puhuu aborttiohjelmasta Apotti-ohjelman sijaan. Harjoittelunohjaaja nyökkää ymmärtäneensä eikä puutu asiaan sen kummemmin.

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tehdä ja oppia työnkuvaan kuuluvia asioita itsenäisesti. Jokaista pientä kirjoitus- ja puhevirhettä ei ole tarpeen korjata, sillä se tuntuu helposti lannistavalta.

Toisaalta asiasisältöä muuttaviin isoihin virheisiin on aina syytä puuttua. Opiskelijalle pitää selittää, että sähkötuoli on eri asia kuin sähköinen pyörätuoli.

Hyvä ohjaaja käyttää helposti ymmärrettävää kieltä ja antaa opiskelijalle aikaa. Hän puhuu luonnollista ja selkeää yleiskieltä sekä sopii ohjattavan kanssa, miten paljon kielenkäytön virheitä korjataan yhdessä. Opiskelijaa kannattaa rohkaista kirjoittamaan uudet sanat ja käsitteet mukana kulkevaan vihkoon, jotta hän voi palata niihin myöhemmin.

4. Opiskelija kieltäytyy hoitamassa vastakkaista sukupuolta olevia potilaita uskonnollisiin syihin vedoten. Harjoittelunohjaaja hämmentyy tilanteesta ja alkaa miettiä, voisiko opiskelija hoitaa vain naisia tai miehiä. Toinen ohjaaja tuiskahtaa opiskelijalle, että maassa maan tavalla.

Uskonto itsessään nousee harvoin ongelmaksi, mutta erilaiset tulkinnat uskosta voivat aiheuttaa työpaikoilla haasteita. Vaikka opiskelijalla on esimerkiksi vahva islamilainen vakaumus, se ei välttämättä estä häntä hoitamasta vastakkaista sukupuolta. Joku taas voi tulla yhteisöstä, jossa saman uskonnon periaatteita tulkitaan fundamentalistisemmin.

Lähtökohta ohjauksessa on se, että jokaisen vakaumusta tulee kunnioittaa ja ketään ei voi pakottaa toimimaan sen vastaisesti. Toisaalta työpaikalla noudatetaan työpaikan sääntöjä. Työllistyminen valmistumisen jälkeen voi olla erittäin hankalaa, jos ammattilainen ei esimerkiksi pysty työskentelemään yksin iltavuorossa ja hoitamaan kaikkia potilaita, jotka tarvitsevat hoitoa. Työtehtävistä kieltäytyvää työntekijää ei voida palkata töihin.

Tilanteen ratkomiseen voi aina pyytää avuksi harjoittelusta vastaavaa opettajaa. On tärkeää, että opiskelija kohdataan kunnioittavasti ja että hän saa realistisen kuvan alan työstä ja työelämän pelisäännöistä.

5. Ohjaaja huomaa opiskelijan toimivan epäammatillisella tavalla ja puuttuu asiaan. Opiskelija hermostuu ja alkaa itkeä, vaikka palaute annetaan asiallisesti ja ystävällisesti.

Opiskelukulttuurit ovat erilaisia, ja kaikki opiskelijat eivät ole tottuneet saamaan palautetta ja arvioimaan itseään. Rakentavastikin annettu palaute voidaan ottaa raskaasti. Se saatetaan kokea kasvojen menettämisenä – varsinkin, jos joku toinenkin kuulee annetun palautteen.

Tästäkin asiasta on hyvä keskustella. Opiskelijalle kannattaa kertoa, että palautteen saaminen ohjaajalta ja kollegoilta kuuluu ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. Palaute auttaa huomaamaan, mitkä asiat sujuvat hyvin ja mihin pitää vielä kiinnittää huomiota.

Työpaikkaohjaajan työllä on suuri vaikutus opiskelijan tulevaisuuteen. Ohjaaja tarjoaa opiskelijalle ammatillisen kasvun aineksia, mahdollisuuden nähdä työssä uusia merkityksiä ja valmiuksia ajatella itsestä uudella tavalla.

6. Harjoittelunohjaaja huomaa, että opiskelija ei toimi aseptisesti oikein. Hän epäröi tilanteeseen puuttumista, sillä opiskelija on toiminut omassa maassaan jo pitkään sairaanhoitajana. Nyt hän on pätevöitymässä suomalaisille työmarkkinoille.

On tärkeää puuttua tilanteisiin, joissa opiskelija hoitaa väärin tai tekee eettisesti kyseenalaisia ratkaisuja. Asioista kannattaa keskustella säännöllisesti. Jos ohjausvastuuta on jaettu monelle henkilölle, on erittäin tärkeää, että kaikki ohjaajat antavat palautetta harjoittelun edetessä.

Opiskelijaa ei pidä lytätä hänen aiemmin oppimiensa tapojen vuoksi. Sen sijaan kannattaa korostaa, että meillä toimitaan Käypä hoito -suositusten mukaan. Toisaalta voi korostaa, että esimerkiksi tippainfuusion voi tehdä monella tavalla, kunhan aseptiikan periaatteet toteutuvat. Opiskelijalle voi antaa myös kirjallista luettavaa hyvistä käytännöistä.

Asiantuntijoina Eija Kattainen ja Minna Partanen-Rytilahti Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Lähteenä myös: Dialoginen ohjaus ammatillisen kehityksen tukena – työpaikkaohjaajan opas.

Tukea opiskelijan ohjaamiseen

  • Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hankkeessa on tuotettu Työpaikkaohjaajan opas ja kolme opiskelijan harjoittelua tukevaa työkirjaa. Työpaikkaohjaajan opas antaa tukea erityisesti dialogitaitojen kehittämiseen ja opiskelijan kunnioittavaan kohtaamiseen.
  • Työkirjoissa painopiste on opiskelijan reflektiotaitojen kehittämisessä. Nämä taidot auttavat ohjauskeskusteluissa.

Teksti Hanna Moilanen

Mainos
Mainos