Nopeaa apua kipuun fysioterapeutilta

Äänekoskella fysioterapeutti voi suoravastaanotolla antaa potilaalle myös kipupiikin.

Kuvateksti
Fysioterapeutti Aila Laulaisen vastaanotolle voi tuki- ja liikuntaelin vaivoista kärsivä tulla ilman välikäsiä. Kuva: Kristiina Kontoniemi

Helmikuinen perjantaiaamupäivä Äänekosken terveyskeskuksessa. Ulkona on valtavasti lunta, minkä lisäksi keli on muuttunut lämpötilan lauhtumisen myötä liukkaaksi. Sää näkyy terveyskeskuksessa selvästi, sillä kaatuneita, liukastuneita ja lumitöissä selkänsä kipeyttäneitä on tavallista enemmän. Äänekoskella asiakas voi itse hakeutua suoraan fysioterapeutille, jos hänellä on tuki- ja liikuntaelinvaivaa.

Fysioterapeutti Aila Laulaisen vastaanotolle jonottaa kaksi asiakasta. Aamun aikana hän on ehtinyt ottaa vastaan kuusi potilasta, ja lounas on vielä syömättä. Ruokala menee kiinni yhdeltä. Aila on pitänyt fysioterapeutin suoravastaanottoa päiväpoliklinikalla kahden vuoden ajan.

Suoravastaanotto edellyttää lisäkoulutusta, joka antaa valmiudet potilaan tutkimiseen, erotusdiagnoosin tekemiseen, ohjaukseen sekä lääkehoidon ja sairaus­loman tarpeen arviointiin. Hänen lisäkseen suoravastaanottoa pitää myös toinen fysioterapeutti maanantaiaamuisin.

Maanantai on viikon kiireisin päivä. Päivystyksenä toimivalla suoravastaanotolla käy viikossa noin 37 potilasta.

Tärkeintä on se, että potilaat saavat nopean avun.

Fysioterapeutti Aila Laulainen

Kipu ja sen mahdollisimman nopea hoito ovat työn keskeistä sisältöä. Potilailla on selkäkipua, niska- ja hartiavaivaa sekä niveloireita. Myös kantapään ja jalkapohjan kiputila eli plantaarifaskiitti, tenniskyynärpää, rannekanavaoireyhtymä sekä tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuneet tapaturmat, kuten nyrjähtänyt nilkka, ovat fysioterapeutin hoitamia vaivoja. Psykofyysisen kivun tunnistamiseen ja hoitamiseen pitää Ailan mielestä vielä luoda oma toimintamalli.

– Tärkeintä on se, että potilaat saavat nopean avun. Heitä ei pompotella huoneesta toiseen, vaan tarvittaessa lääkäri tulee huoneeseeni.

Työstään innostunut Aila suorastaan pursuaa kehitysideoita. Hän kokee saaneensa johdolta ja muulta henkilökunnalta täyden tuen suoravastaanoton kehittämiseen, mikä kannustaa pohtimaan uutta. Ammattitaitonsa saa käyttöön täysimääräisenä. Mitä enemmän suoravastaanottoa tekee, sitä enemmän Aila kokee oppivansa.

Työhön kuuluu myös lääkehoitoa. Fysioterapeutti voi myös ohjeistaa käsikauppalääkkeiden käytössä ja määrätä 1–5 päivän sairausloman. Aila on saanut työpaikkakoulutuksen ja näyttöjen kautta oikeuden myös lääkärin määräämään kipulääkeinjektioon. Idea oli hänen omansa, ja se nousi työn lomassa.

– Kipupiikkiä varten piti aiemmin pyytää sairaanhoitaja paikalle, mikä hidasti toimintaa.

Aila kokee tarvitsevansa lisää koulutusta kipupotilaiden kohtaamiseen ja biopsykososiaalisen mallin kehittämiseen. Sitä hänelle on myös luvattu. Kivusta kärsiviä on paljon, ja heillä on laaja-alaisia ongelmia. Yhä useampi käyttää vahvoja kipulääkkeitä sairauden hoitoon. Lääkkeitä käytetään myös väärin.

– Minun pitää osata tunnistaa heidät ja ohjata lääkärille.

Mies valittaa vasemman ranteen kipua, joka on kestänyt viikon verran. Aila sulkee ensin pois tapaturman mahdollisuuden kysymällä, onko mies loukannut ranteensa jotenkin. Kipu on kuulemma tullut pikkuhiljaa, ja mies on hoitanut sitä kylmägeelillä. Lääkärissä hän ei ole käynyt. Fysioterapeutin luo hänet lähetti sairaanhoitaja.

Aila selvittää perussairaudet ja -lääkitykset sekä kysyy työtehtävistä. Käy ilmi, että mies ei voi käyttää tulehduskipulääkettä. Seuraavaksi Aila tutkii kipeän ranteen ja vertaa sitä terveeseen. Hän pyytää liikuttamaan rannetta eri asentoihin, jolloin selviää, että rannetta on vaikea taivuttaa ylös. Potilas kertoo, että kipu tuntuu ranteessa sisällä.

Aila tutkii myös sormet sekä koko käsivarren. Tutkiessaan hän havaitsee kipeässä ranteessa hiukan turvotusta. Hän epäilee, että ranteessa on työperäinen rasitusvamma ja päättää konsultoida lääkäriä.

– Saattaa olla, että tarvitaan kortisonipiikkiä ja sairauslomaa, jotta ranne saa levätä.

Lääkärin tuki on olennainen osa toimivaa fysioterapeutin suoravastaanottoa.

Aila korostaa, että lääkärin tuki on olennainen osa toimivaa suoravastaanottoa. Fysioterapeutti pyytää lääkärin paikalle myös tilanteissa, jossa aiempaa hoitoa pitää tehostaa tai potilas tarvitsee jatkotutkimuksia. Lääkäriä vaativat myös iskiasoireet, joihin liittyy lihasheikkoutta ja tuntopuutoksia. Tapaturma tai epäily jostain muusta sairaudesta voi edellyttää lääkärin arviota.

– Lääkärin työtä helpottaa se, että olen jo haastatellut ja tutkinut asiakkaan.

Jos lääkäriä ei tarvita, fysioterapeutti antaa tarvittavat itsehoito- ja harjoitusohjeet. Asiakas voi saada akuuttiin tarpeeseensa myös apuvälineitä. Fysioterapeutti voi tehdä liikuntalähetteen tai ehdottaa terveyskeskuksen liikuntaryhmiä sekä kuntosalia.

Päivystystyö on väistämättä kiireistä ja vaativaa. Asiakkaita on jatkuvasti jonossa, mikä luo painetta. Päätökset pitää tehdä nopeasti. Samalla pitää kuitenkin pystyä keskittymään kulloiseenkin asiakkaaseen.

– Ovesta voi tulla kuka tahansa, enkä voi valmistautua etukäteen.

Muuten innostavan työn selkeä haitta on se, että tehtäväkohtainen palkka ei vastaa työn vaativuutta. Ailan palkankorotus ei yllä 100–200 euroon, joka todettiin yleisimmäksi palkankorotukseksi Tehyn tekemässä fysioterapeuttien suoravastaanottoja käsittelevässä selvityksessä. 

– Työni toisi säästöä, vaikka minulle maksettaisiin tästä riittävä korvaus.

Eläkkeellä oleva nainen valittaa oikean käden kipeää pikkusormea, joka ei liiku normaalisti. Hän ei ole satuttanut sitä mitenkään ja epäilee itse nivelrikkoa. Sormia ei ole koskaan kuvattu. Kipu paikallistuu keskimmäiseen niveleen.

Aila kysyy perussairaudet ja -lääkitykset sekä pyytää arvioimaan kivun luonnetta. Leposärkyä ei ole, mutta naisen molemmat kädet puutuvat öisin, mikä häiritsee unta.

Aila kysyy, missä asennossa nainen tavallisesti nukkuu. Vatsallaan nukkuvan niska kiertyy, mikä voi heikentää niska-hartiaseudun toimintaa. Aila päättää tutkia laaja-alaisemmin kaularangan ja olkanivelten toimintaa varmistuakseen, että vaiva ei ole peräisin sieltä asti.

– Kaularangasta lähtee yläraajoihin useita hermoja, joten oireen syy voi piillä myös siellä. 

Tehokasta toimintaa

Fysioterapeuttien suoravastaanotot nopeuttavat  hoitoon pääsyä ja toipumista sekä vähentävät sairaus­poissaoloja, käy ilmi Tehyn viime vuonna julkaisemasta selvityksestä.

Lähes kaikilla suoravastaanoton potilailla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja, eniten on selkävaivoja. Potilaat pääsevät vastaanotolle nopeasti, sillä lähes puolet tapaa fysioterapeutin jo samana päivänä, kun hoidon tarve on todettu.

Suoravastaanotot säästävät yhteiskunnan kustannuksia. Esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tule-oireisista asiakkaista ohjautui vuonna 2014 noin viisi prosenttia fysioterapeutille lääkärin sijasta. Jo tällä säästettiin yli 260 000 euroa vuodessa.

Suoravastaanotot ovat olleet käytössä yli kymmenen vuoden ajan, ja uusia otetaan käyttöön jatkuvasti. 

– Suoravastaanottoja on toteutettu tai sitä suunnitellaan tiettävästi noin 150 paikkakunnalla, pääasiassa terveys­keskuksissa. Toimintaa on käynnistetty onnistuneesti myös erikoissairaanhoidossa, sanoo Tehyn kuntoutusalan asiantuntija Outi Töytäri.

Suoravastaanoton aloittaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Lisäkoulutusta on järjestettävä jo alkuvaiheessa riittävän monelle fysioterapeutille, jotta toiminta olisi alusta asti asiantuntevaa, tehokasta ja työntekijöitä motivoivaa.

Tehtävänkuvan laajeneminen on otettava huomioon palkkauksessa. Fysioterapeuttien palkkaa on korotettu paikallisesti useimmiten noin 100–200 euroa kuukaudessa. Joidenkin palkankorotus on ollut yli 200 euroa, ja suurimmillaan korotus on ollut 370 euroa. Jotkin työnantajat ovat pyrkineet siirtämään lääkärien työtä fysioterapeuteille ilman, että näille on haluttu maksaa tehtävänsiirrosta mitään. Tehyn suositus on kokopäiväisestä suoravastaanotosta 300–400 euroa. 

Outi Töytäri: Fysioterapeuttien suora­vastaanotot sosiaali- ja terveyden­huollon julkisissa organisaatioissa. Tehyn julkaisusarja B:1/18.

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2019.