Opiskelijoiden ohjaamiseen pitää saada koulutusta, sanoo suuhygienistien harjoittelua tutkinut väitöstutkija

Kliininen harjoittelu muodostaa kolmanneksen suuhygienistien koulutuksesta. Siksi on tärkeää, että suun terveydenhuollon ammattilaiset osaavat ohjata opiskelijoita, sanoo väitöstutkimuksen tehnyt Anna-Leena Keinänen.

Kuvateksti
Anna-Leena Keinänen on terveystieteiden tohtori, suuhygienisti, suuhygienistikoulutuksen lehtori ja opintovastaava Oulun ammattikorkeakoulussa.
Kuva: Jussi Tuokkola

Selvitit väitöskirjaasi varten, miten ohjaajakoulutukset vaikuttavat suuhygienistien ja hammaslääkäreiden opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Mitä selvisi?

Päälöydös on se, että opiskelijoita ohjaavat ja heidän kanssaan työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat ohjaajakoulutusta. Kliininen harjoittelu muodostaa noin kolmanneksen eli 75 opintopistettä suuhygienistien koulutuksesta. Ohjausosaaminen on siis keskeisessä roolissa opiskelijan osaamisen ja kasvun tukemisessa kliinisen harjoittelun aikana.

Suuhygienistikoulutusta annetaan tällä hetkellä Oulun, Turun, Savonian ja Metropolian ammattikorkeakouluissa. Tampereen ammattikorkeakoulussa alkaa suuhygienistikoulutus syksyllä 2024.

Suunnittelit väitöstutkimuksessasi kaksi ohjaajakoulutusta suuhygienisteille ja hammaslääkäreille. Ne toteutettiin vuosina 2019 ja 2020. Millaisia nämä koulutukset ovat?

Niin sanotussa sulautuvassa oppimisessa eli blended learning -koulutuksessa yhdistyivät verkossa ja kasvokkain annettava moniammatillinen opetus. Opettajina saattoi toimia eri alojen asiantuntijoita, ei pelkästään suun terveydenhuollon asiantuntijoita. Yhdellä kouluttajalla oli esimerkiksi psykoterapeutin koulutus.

Toinen ohjaajakoulutus toteutettiin verkkokoulutuksena. Sekä blended learning -koulutus että verkkokoulutus kehittivät opiskelijaohjaajan motivaatiota, ohjauksen tavoitteellisuutta ja reflektiivisiä ohjauskeskusteluita kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi blended learning -koulutus kehitti opiskelijaohjaamisosaamista työyksikön ohjauskäytännöissä ja opiskelijalähtöisessä arvioinnissa.

Blended learning -koulutuksen kulmakiviä ovat vuorovaikutustaitojen kehittyminen, keskustelu, ryhmäytyminen ja verkostoituminen. Koulutusta voi suositella suun terveydenhuollon ammattilaisille syventäväksi moniammatilliseksi ohjaajakoulutukseksi, ja se huomioi myös kokeneemmat opiskelijaohjaajat.

Verkkokoulutus paransi kehittävän palautteen antamista kontrolliryhmään verrattuna. Verkkokoulutusta voi suositella peruskoulutuksena opiskelijaohjaajille ja opiskelijoiden kanssa tekemisissä oleville.

Kuinka paljon opiskelijoita kliinisessä harjoittelussa ohjaavat olivat suorittaneet ohjaajakoulutusta?

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa suun terveydenhuollon ammattilaisista ei ollut suorittanut ohjaajakoulutusta. Suuhygienisteistä vain 21 prosenttia, hammashoitajista 20 prosenttia ja hammaslääkäreistä 11 prosenttia oli suorittanut joko verkkokoulutuksen tai sairaanhoitopiirin, ammattikorkeakoulun tai yliopiston järjestämän useamman päivän mittaisen ohjaajakoulutuksen. Jos mukaan otetaan myös yhden päivän mittaiset koulutukset, suuhygienisteistä 24 prosenttia oli suorittanut ohjaajakoulutuksen.

Moniammatillista blended learning -koulutusta on ollut saatavilla vain kerran sen jälkeen, kun väitöskirjatyöhöni liittyvät koulutukset pidettiin vuosina 2019 ja 2020. Korona ja hyvinvointialueille siirtyminen ovat hidastaneet koulutuksen yleistymistä.

Verkkokoulutusta on saatavilla jatkuvasti Denstal Oy:n portaalissa. Tänä keväänä aloitetaan verkkokoulutuksen sisällön päivittäminen ja sitä aletaan tarjota myös hammashoitajille.

Väitöstutkimuksesi mukaan ohjausosaaminen on entistä tärkeämpää koulutusrakenteiden muutosten takia. Mitä tarkoitat tällä?

Vuonna 2020 tehtiin kaksi asiaan vaikuttavaa uudistusta. Tärkein uudistus oli, että kaikkia suuhygienistikoulutuksia alkoivat koskea samat yleiset ja ammatilliset pätevyysvaatimukset.

Samana vuonna annettiin myös ammattikorkeakoulujen terveysalan harjoittelun laatusuositukset, joilla halutaan varmistaa laadukas, yhdenmukainen ja tasavertainen harjoittelu kaikille opiskelijoille.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Suuhygienistikoulutus on ollut aina lähellä sydäntäni. Olen ensimmäiseltä ammatiltani suuhygienisti, ja työskentelin suuhygienistinä parikymmentä vuotta. Kouluttauduin työn ohessa terveystieteiden maisteriksi. Tein jo pro gradu -työni opiskelijaohjauksen osaamisesta suun terveydenhuollossa. Tuloksena oli, että ohjaajakoulutukselle on tarvetta. Väitöskirjatyössäni halusin lähteä syventämään tätä aihetta.

Väitöstutkimus: Koulutusinterventioiden vaikuttavuus suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Voit lukea tutkimuksen täältä.