Perhetyöntekijä Vesa Vilppola auttaa vanhempia, joita oma lapsi pahoinpitelee

Lapsen väkivaltaisuudesta ei ole helppo puhua – saati siitä, jos se provosoi vanhemman samaan. Vesa Vilppola auttaa äitejä, isiä ja sisaruksia jaksamaan.

Kuvateksti
Joskus jo yksi keskustelu tuo tarvittavan avun, Vesa Vilppola kertoo.
Kuva: Tomi Aho

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kyse ei ole lapsen haastavasta käytöksestä vaan väkivallasta, jos siitä seuraa mustelmia, murtuneita luita sekä pelkoa, ahdistusta ja unettomuutta.

Vanhemman häpeä on usein suuri. Jo lapsen rajun ja epäsopivan käytöksen myöntäminen voi olla vaikeaa. Vielä vaikeamman tilanteesta tekee, että lapsi kohdistaa väkivaltaa läheiseensä, joka haluaisi tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu.

”Väkivallan lopettaminen ei yleensä koskaan ole kokijan vastuulla, mutta lasten vanhempiinsa kohdistamassa väkivallassa asetelma on toinen. Häpeää voi lisätä se, ettei pysty lopettamaan oman lapsen väkivaltaista käytöstä. Tämä ammattilaisten olisi hyvä tiedostaa”, toteaa Vesa Vilppola, 40.

Hän työskentelee perhetyöntekijänä Kun lapsi satuttaa -hankkeessa. Siinä etsitään ratkaisuja niiden perheiden elämään, joissa on erityistä tukea tarvitseva, väkivaltaisesti käyttäytyvä alle 25-vuotias. Hänellä voi olla kehitysvamma, neuropsykiatrisia häiriöitä tai ymmärtämisen ja oppimisen haasteita.

Hanketta toteuttavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Setlementti Tampere ry. Ne ovat hakeneet hankkeelle pysyvää rahoitusta ensi vuodenvaihteesta lähtien. Vuosille 2020–2022 varat saatiin Stealta.

Yhteydenotto käy helposti

”Suomessa on paljon perheitä, joita tämä asia koskee. Silti sopivien palveluiden löytäminen on vaikeaa”, Vesa sanoo.

Hän korostaa, että keskiössä on perheenjäsen, joka kärsii ja väsyy läheisensä väkivallasta. Hän voi olla vanhempi, sisarus tai isovanhempi.

Hankkeessa avun pyytäminen on tehty helpoksi. Kuka tahansa voi täyttää verkossa seitsemän kohdan lomakkeen, jossa kysytään perustiedot ja muun muassa nämä kysymykset: Miten lasten ja nuorten väkivaltainen käytös koskettaa sinua? Mistä olet huolissasi? Mikä tukee ja auttaa sinua? Millaista apua ja tukea haluaisit saada?

”Kun näen asiakkaan yhteydenoton, otan häneen yleensä yhteyden jo samana päivänä. Pisimmillään viive on ollut poikkeuksellisten kiireiden takia kolme työpäivää, mutta näin on käynyt toistaiseksi vain kerran.”

Lomakkeisiin tallentuneet tilannekuvaukset ovat keskenään yllättävän samanlaisia. Käyttöön otetaan viimeinen oljenkorsi, kun apua ei ole löytynyt muualta.

”Asiakas on huolissaan omasta jaksamisestaan ja pelkää menettävänsä mielenterveytensä. Uni ei tule tai nukkuminen on katkonaista. Myös huoli lapsesta ja tämän tulevaisuudesta painaa. Vaikka ystäviä olisi tukena, heitä ei tahdota liiaksi rasittaa murheitten kuuntelijoina.”

Vesa sopii asiakkaidensa kanssa tapaamisia työhuoneelleen tai keskustelee verkossa ja puhelimessa. Joskus jo yksi keskustelu tuo tarvittavan avun.

Läheinen on unohdettu

Tärkeintä on, että asiakas saa rauhassa kertoa Vesalle tilanteestaan ja tunteistaan ja kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Sitä ei kenties ole tapahtunut koskaan aiemmin, vaikka vaikea tilanne kotona olisi kestänyt vuosia.

”Läheinen on unohdettu, vaikka väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori olisi auttamisjärjestelmien asiakas”, Vesa tiivistää.

Keskusteluissa paljastuu uupumusta, toivottomuutta, ahdistusta ja väsymystä.

Ammattilaisena Vesa auttaa asiakasta näkemään, etteivät oireet ole syntyneet tyhjästä.

”Jos ei saa nukutuksi esimerkiksi traumatisoitumisen aiheuttaman ylivireystilan vuoksi, väsymys on siitä luonnollinen seuraus.”

Kun tilannekuva täsmentyy ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, asiakas alkaa voida paremmin pelkästään jo sen ansiosta. Epämääräinen tunnemöykky hajoaa, ymmärrys ja empatia itseä kohtaan lisääntyvät.

Vesa voi auttaa asiakasta myös ohjaamalla hengitys- ja rentoutusharjoituksia.

Laaja työkalupakki

Vesa erikoistui ammattikorkeakoulussa psykiatriseen hoitotyöhön. Sen jälkeen hän on ollut töissä muun muassa nuorisopsykiatrian osastolla ja poliklinikalla.

Työkalupakissa hänellä ovat myös ART- ja MDFT-menetelmät.

Aggression Replacement Trainingin (ART) lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. Siihen kuuluu esimerkiksi vihanhallinnan, sosiaalisten taitojen sekä moraalinäkökulmien harjoittelua.

MDFT on puolestaan monimuotoinen, perheterapeuttinen työtapa, joka toimii parhaiten vaikeissa ja kriisiytyneissä tilanteissa, joissa avohoidon toimia on jo kokeiltu ja harkitaan sijoitustoimenpiteitä.

Kun lapsi satuttaa -hankkeessa Vesa tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

”Joskus asiakas kertoo provosoituneensa lapsensa käytöksestä niin, että on itsekin ajautunut käyttämään väkivaltaa. Siinä hetkessä tehtäväni on sanoa empaattisesti: Hyvä, kun kerroit. Tästäkin päästään eteenpäin.”

Vesa arvostaa suuresti Setlementti Tampereen väkivalta- ja kriisityöryhmästä löytyvää asiantuntijuutta: ”Työkavereilla on näkemystä ja osaamista, joten tukea saa aina tarvittaessa, läheltä.”

Kuvassa on perhetyöntekijän käyttämä lomake.
Vesa auttaa asiakasta tiedostamaan, mistä toivottomuus ja väsymys johtuvat.

Työpäiväni: Tapaamisia ja koulutuksen suunnittelua

8.08 Tulen bussilla, joten avaan Setlementin oven Tampereen Nalkalankadulla aamuisin aina samaan aikaan. Käynnistän työhuoneessani tietokoneen, luen sähköpostit ja katson, onko uusilta asiakkailta tullut yhteydenottoja. Silmäilen alkavan päivän tapahtumat läpi. Odottelen, että käytävällä alkaa leijailla tuoreen kahvin tuoksu...

9–10.30 Tapaan nuorisoikäisen, väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen vanhemmat.

11–11.30 Soitan lapsen vanhem­malle, joka on täyttänyt edellisenä yönä yhteydenottolomakkeen.

11.30–12 Pistäydyn lounaalla. Syön mieluusti työpaikan ulkopuolella esimerkiksi falafeleja.

12–13 Suunnittelen koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille erityislasten väkivallan puheeksi ottamisesta ja tunnistamisesta.

13–14.30 Osallistun Setlementti Tampereen Perheväkivaltaklinikan tiimipalaveriin, jossa keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä ja asiakaskeisseistä.
15–16 Tapaan lapsensa rajua väkivaltaa kokeneen yksinhuoltajan.

Suosittelemme sinulle

Tehy
15.3.2021
Tehy
25.3.2021