1. Varhaiskasvatuksen koulutusvaatimukset tiukentuvat vuoteen 2030 mennessä. Ovatko lastenhoitajat katoava luonnonvara?
Lastenhoitaja on edelleen korvaamaton moniammatillisessa kasvattajien tiimissä, olipa hänellä nyky- tai vanhamuotoinen tutkinto. Osaamisellaan hän vastaa lasten perustarpeista, kuten hoivasta ja sylin tarpeesta. Hän on läsnä ryhmässä koko päivän.
2. Pitäisikö lastenhoitajan kouluttautua kolmen vuoden täydennysopinnoilla sosionomiksi?
Tulevina vuosina jää paljon lastenhoitajia eläkkeelle. Lastenhoitajia tarvitaan tiimissä jatkossakin, joten lisäkoulutus ei ole välttämätöntä. Jos täydennyskoulutus kiinnostaa, tarjolla on sosionomin lisäksi varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta. Kannustan opiskelemaan etenkin silloin, jos työnantaja tukee sitä.
Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä koulutuspaikkoja niin, että joka vuosi koulutetaan vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Vaikka tämä toteutuisi, kukaan tuskin uskoo, että opettajia on riittävästi vuoteen 2030 mennessä. Lastenhoitajia tarvitaan sen jälkeenkin korvaamaan puuttuvat sosionomit ja opettajat.
3. Toteutuuko päiväkodissa lapsen paras?
Pääsääntöisesti toteutuu, mutta aina valitettavasti ei. Moni ongelma ratkeaisi, jos henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain ryhmässä läsnä olevat kasvattajat – ei niitä, jotka ovat ryhmän ulkopuolisissa tehtävissä. Silloin lapsen paras ei toteudu, kun lapsia siirrellään ryhmästä toiseen.
Toivon, että henkilöstö käyttäisi heille kuuluvaa ilmoitusvelvollisuutta. Jos epäkohtia ilmenee, niistä pitää tehdä ilmoitus työnantajalle.
4. Väitöskirjasi käsittelee lääkehoidon toteutumista varhaiskasvatuksessa. Löytyykö päiväkodeista lääkehoidon osaamista?
Lääkehoidon osaaminen ei ole tasalaatuista koko Suomessa. Osaaminen ja käytännöt vaihtelevat, joten tarvitaan yhteisiä ohjeita. Lastenhoitajaksi tai lähihoitajaksi kouluttautuneet ovat päiväkodissa ainoita, joilla on terveydenhuollon ja lääkehoidon osaamista. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että päiväkodeissa on riittävästi osaamista ja se on varmistettu asianmukaisesti.
5. Kuinka päiväkodissa voidaan ottaa huomioon lasten erilaiset kulttuuritaustat?
Työyhteisössä pitää keskustella, mitkä ovat meidän työyhteisömme toimintatavat. Tavoitteena on lisätä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Käytännössä ymmärrys voi alkaa vaikkapa tervehdyksistä ja hyvän ruokahalun toivotuksista eri kielillä. Se voi näkyä myös leikeissä ja siinä, että vietetään eri kulttuureihin liittyviä juhlia.
