Työsuhteen laatu vaikuttaa työhön paluun ajankohtaan. Vakituisessa työsuhteessa olevat voivat venyttää perhevapaata pitemmäksi kuin ne, joiden työsuhde on määräaikainen tai muutoin epävarma. Vakituisesta työsuhteesta riippumatta monet ovat epävarmoja työhön paluun ajankohdasta.
Työelämä muuttuu nykyään niin nopeasti, että vähänkin pitempään kotona olleen työpaikalla on perhevapaan aikana tapahtunut todennäköisesti muutoksia. Ne vaikuttavat poissaolleen rooliin työyhteisössä.
Työhön palaajien uusia resursseja ja innostuneisuutta kannattaa hyödyntää työpaikoilla.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lasten kanssa kotona vietetty aika voi olla työelämälle hyödyllinen. Arjen pyörittäminen vahvistaa työelämässä tarvittavia taitoja: organisointikykyä, ajan hallintaa, joustavuutta ja sovittelutaitoja.
Naisten työhön palaamiseen vaikuttaa myös perheen taloudellinen tilanne. Mies jää lasten kanssa herkemmin kotiin, jos hänen työtilanteensa muuttuu epävarmaksi.
Perhevapaiden yhteydessä puhutaan naisen heikosta työmarkkinatilanteesta. Neljännes tutkimukseen vastanneista äideistä kuitenkin sanoi työhön paluun syyksi miehen epävarman työtilanteen.
– Syinä mainittiin myös se, että oma palkka oli parempi tai se, että mies halusi jäädä kotiin hoitamaan lasta, sanoo tutkija Kaisa Kauppinen.
Liikkuvilla äideillä on vähemmän masennusta kuin naisilla, jotka liikkuvat liian vähän.
Äidit korostivat myös työn psykologista merkitystä ja sitä, että työ tuo tärkeää vastapainoa perhe-elämälle ja tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Myös työn tuoma itsenäisyys ja oman rahan ansaitseminen motivoivat.
Työn ja perheen yhdistäminen vaatii psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Riittävästi liikkuvilla äideillä on vähemmän masennusta kuin naisilla, jotka liikkuvat liian vähän. Tutkimukseen vastanneista puolet liikkui vuosi synnytyksen jälkeen riittävästi. Heillä oli vähemmän masennusoireita kuin muilla äideillä.
Raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen liikunta vaikutti äidin, lapsen ja koko perheen hyvinvointiin.
Noin vuosi synnytyksen jälkeen puolet äideistä koki olevansa riittävän hyvinvoivia yhdistääkseen työn ja perhe-elämän, mutta viisitoista prosenttia koki vähintään lieviä masennusoireita.
Muita ryhmiä useammin masennusoireita oli vanhemmilla äideillä, ensisynnyttäjillä, vähän liikkuvilla äideillä ja heti synnytyksen jälkeen masennusoireita kokeneilla.
Työhön paluuta helpottavat
- Tieto muutoksista ja niiden vaikutuksista omaan työhön ja rooliin
- Joustavat työhön paluun käytännöt, osa-aikaisen työn mahdollisuus ja perehdyttäminen
- Keskustelu esimiehen kanssa esimerkiksi mahdollisista työaikajoustoista ja lasten sairauksiin liittyvistä käytännöistä
- Työterveyshuolto, joka tunnistaa mahdollisen masennuksen
- Neuvola, jossa äiti voi käsitellä työhön paluuta ja työn ja perheen yhdistämistä
- Vastuuta ottava puoliso
Perhevapaalta takaisin työelämään. Työterveyslaitos 2012.
Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2013
