Uudistuksen tavoitteena on lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja hoitovastuun tasaisempaa jakautumista sekä parantaa näin naisten työmarkkina-asemaa. Kuva: iStock

Perhevapaat uudistuvat – mitä Tehy on mieltä?

Uudistuksella pyritään parantamaan naisten työmarkkina-asemaa ja tasaamaan hoitovastuuta.

Tilastojen mukaan naiset käyttävät perhevapaista lähes 90 prosenttia. Miehistä 80 prosenttia ei käytä kaikkia mahdollisia vapaitaan. Epäsuhtaan pyritään puuttumaan perhevapaauudistuksella.

Hallituksen esitysluonnosta on muutettu lausuntojen perusteella.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Uudistuksen tavoitteena on lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja hoitovastuun tasaisempaa jakautumista sekä parantaa näin naisten työmarkkina-asemaa.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu. Vanhempainrahan edellytykset olisivat samat kaikille riippumatta sukupuolesta ja siitä, onko lapsi biologinen vai adoptoitu.

Uudessa järjestelmässä on mahdollisuus käyttää perhevapaata enemmän kuin nykyisin. Perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voisi yhdistellä ja jaksottaa nykyistä joustavammin.

Uudessa järjestelmässä vanhempainpäivärahoja olisivat vanhempain­raha, raskausraha ja erityisraskausraha.

Vanhempainrahaa maksettaisiin yhdestä lapsesta 320 arkipäivältä. Kummallakin vanhemmalla olisi oma 160 arkipäivän vanhempainrahakausi eli noin 6,5 kuukautta. Yksinhuoltaja voisi käyttää koko vapaan.

Halutessaan vanhempi voisi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle. Jos lapsella on vain yksi vanhempainpäivärahaan oikeutettu vanhempi, tämä voisi luovuttaa 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 päivää esimerkiksi puolisolleen. 

Vanhempainrahaan oikeutettu voisi luovuttaa päiviä puolisolle, lapsen toiselle vanhemmalle sekä myös muulle huoltajalle ja lapsen toisen vanhemman puolisolle.

Raskausrahaa maksettaisiin ennen vanhempainrahakauden alkua 40 arkipäivältä. Erityisraskausraha tarkoittaa korvausta, jota voi saada, jos työ vaarantaa äidin tai sikiön terveyden, eikä työnantaja pysty poistamaan vaaraa tai tarjoamaan muuta työtä.

Uudistuksen jälkeen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi, kun lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Lapsi voisi säilyttää varhaiskasvatuksen paikan, vaikka hän olisi välillä kotihoidossa esimerkiksi vanhempainvapaan vuoksi.

Palkaton omaishoitovapaa olisi uusi perhevapaan muoto. Työntekijällä olisi oikeus saada enintään viisi vapaapäivää vuodessa, jos omainen tai samassa talou­dessa asuva läheinen tarvitsee apua tai tukea. Vapaata saisi myös saattohoitoon osallistumiseen.

Uuden perhevapaajärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022.

Mitä mieltä Tehy on?

  • Perhevapaiden tasaista jakautumista pitää edistää kaventamalla nais- ja miesvaltaisten alojen välistä palkkaeroa. Lasten tasapuolinen hoitovastuu parantaa tasa-arvoa.
  • Vapaiden tasainen jakautuminen voisi vähentää hoitoalan sijaistarvetta ja pienentää työvoimapulaa. Vaarana kuitenkin on, että määräaikaisuuksista tulee entistä lyhyempiä.
  • Päiväkotien pieni ryhmäkoko lisää varhaiskasvatuksen laatua. Henkilöstömitoitusta ja suhdelukua pitää muuttaa, jos uudistus lisää pienten lasten määrää varhaiskasvatuksessa.

Asiantuntijana Tehyn lakimies Niina Nurminen. Suomen Kätilöliitto ja Suomen Lastenhoitoalan Liitto ovat osallistuneet lakiuudistusta koskevan lausunnon tekoon.

Liitetiedostot: 
2.4.2021 Tehyn lausunto perhevapaaudistuksesta

Kokonaisuudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on lisätä isien perhevapaaoikeuksien käyttöä ja perhevapaiden sekä hoitovastuun tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. &0xA;Lausunto on tehty yhteistyössä Suomen Kätilöliiton ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton kanssa.

Mainos
Mainos