Stressivalmentaja Miia Huitin mielestä ihmiset syyttävät kuitenkin liian herkästi työolosuhteita: kaikki olisi hyvin, jos pomo olisi erilainen, ihmissuhteet kunnossa sekä voisi enemmän vaikuttaa aikatauluihin ja töihinsä.
– On totta, että työpaikalla on paljon huonoa johtamista ja ongelmia, joita pitää ratkoa. Voit kuitenkin vaikuttaa omaan stressiisi, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa. Älä tyydy nykyiseen tilaasi vaan tee jotakin itsesi hyväksi. Puhkaise stressikuplasi ja voi paremmin.
Miksi stressaannumme eri asioista? Miksi toinen kestää stressiä paremmin kuin toinen? Yksilölliset erot voivat johtua monista syistä. Kuormitusta kestävä on löytänyt stressiä purkavia mieluisia harrastuksia. Hänellä on hyviä ihmissuhteita, hän liikkuu ja syö terveellisesti ja unikin maittaa. Hän siis palautuu rasituksista.
Taustalla vaikuttavat voimakkaasti myös uskomukset. Niistä on tullut niin arkisia, ettemme edes huomaa niitä. Emme myöskään osaa kyseenalaistaa niiden todenperäisyyttä.
– Uskomuksemme ovat tallentuneet tiedostamattomaan mieleemme. Kun jotakin tapahtuu, toimimme uskomusten varassa ymmärtämättä, mistä reaktiossamme on pohjimmiltaan kyse.
Luulemme tekevämme päätöksiä pääasiassa rationaalisen järkemme avulla, mutta se on harhaa. Tutkimusten mukaan tiedostamaton mielemme prosessoi uutta tietoa 11,2 miljoona bittiä sekunnissa, kun rationaalinen mielemme tekee sitä vain 400 bittiä sekunnissa.
Uskomukset muodostuvat etenkin varhaisessa lapsuudessamme. Monet toimintamallit siirtyvät vanhemmilta lapsille kasvatuksen ja mallioppimisen kautta usean sukupolven ketjussa.
Jos esimerkiksi tuntuu, ettei koskaan ole tehnyt tarpeeksi, ajatuksen takaa voi löytyä lapsuuden kokemuksia: ehkä kotona on vaadittu aina parasta tai moitittu laiskaksi. Jotta vanhemmat rakastaisivat, on suoritettava ja oltava kiltti. Uskomme olevamme huonoja ellemme tee alati jotakin.
Miia Huitti puhuu myös solumuistista: ihminen kantaa omia varhaisia muistojaan ja sukunsa kokemuksia mukana alitajunnassaan, vaikka ei tiedosta niitä. Vaikea raskausaikakin voi näkyä syntyvän lapsen stressialttiutena.
Ahdistusta toisten seurassa kokevat saattavat kuulla vasta aikuisena, että he ovat joutuneet lapsena eroon vanhemmistaan tai äidillä on ollut vaikea synnytyksen jälkeinen masennus.
Mitäpä jos minun ei olekaan pakko tehdä aina kaikkea tai ettei sanomisistani seuraa mitään kamalaa?
Voimakas hylätyksi tulemisen tunne näkyy stressinä tilanteissa, joissa pitää kertoa mielipiteensä tai vastustaa jotakin. On oltava miellyttävä, ettei kukaan hylkäisi. Myös avun pyytäminen on vaikeaa, sillä lopulta on kuitenkin pärjättävä yksin.
– Haluan herätellä ihmisiä huomaamaan omat stressikäyttäytymisen takana olevat uskomukset. Mitäpä jos minun ei olekaan pakko tehdä aina kaikkea tai ettei sanomisistani seuraa mitään kamalaa? Jospa huolehtimiseni ja murehtimiseni takana onkin jotakin, mitä en ole tiedostanut?
Stressistä on tehty paljon tutkimuksia ja kirjoitettu pinoittain kirjoja. Sykkeen mittaukseen perustuva stressiseuranta antaa hyödyllistä tietoa: tältä näyttää oma tilanteeni. Jos stressiä on paljon, se huolestuttaa. Tiedetäänhän, että jatkuvasti korkealla oleva stressitaso altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle ja masennukselle.
– Moni sanoo, että tietoa minulla on, mutta mitä voisin tehdä, ettei minulle käy huonosti? Vastaukseni on, että paljonkin. Työkaluja on olemassa.
Miia Huitti uskoo vahvasti stressinhoitoharjoituksiin. Olennaista on kuitenkin oivaltaa stressin tunnetason syy sekä yhteys vanhoihin kokemuksiin ja niistä muodostuneisiin uskomuksiin.
Tutki niitä toistuvia kuvioita, jotka saavat sinut pois tolaltasi ihmissuhteissasi ja työpaikallasi.
Tunnetasolla stressiä aiheuttaa täydellisyyden tavoittelun ja hylätyksi tulemisen tunteen lisäksi anteeksiantamattomuus, syyllisyyden ja häpeän kokemukset sekä kärsimättömyys.
– Moni elää näiden kanssa omassa kuplassaan. Pääset niistä jyvälle, kun tutkit niitä toistuvia kuvioita, jotka saavat sinut pois tolaltasi ihmissuhteissasi ja työpaikallasi. Olisiko mahdollista reagoida niihin eri tavalla kuin tähän asti?
Esimerkiksi suorituskeskeistä ja kärsimätöntä ihmistä harmittaa, kun työt eivät etene. Muuthan laiskottelevat! Ärsyyntyneenä hän alkaa paiskia töitä pikavauhdilla pois alta – ja uupuu. Hänen toimintansa ei jää muilta huomaamatta. Häntä aletaan katsella karsaasti tai sitten hänelle työnnetään vain lisää tehtäviä.
Joku taas sulkee aina suunsa, kun toinen vähän tölväisee. Kun ei puolusta itseään, alkaa kantaa toiselle kaunaa. Ennen pitkää yhteistyöstä tulee piinaa.
– Stressin aiheuttajien ei tarvitse olla mitään suuria juttuja, joiden vuoksi repisi hiuksia päästään. Pienet, toistuvat harmitukset riittävät pitämään stressikäyrää yllä. Elämä alkaa tuntua onnettomalta. Muistatko, milloin viimeksi olet nauranut sydämesi pohjasta?
Pesetkö hampaasi aamuin illoin? Varmaankin, koska haluat pitää hyvää huolta terveydestäsi. Miksi et ottaisi samaa asennetta ehkäistessäsi tai hoitaessasi stressiä?
– Stressinhoitoharjoituksia kannattaa tehdä yhtä säännöllisesti kuin hampaidenpesua. Kukaanhan ei ajattele, että aloitin hampaiden harjauksen kesäkuussa, mutta syyskuussa en enää jaksanutkaan.
Alkajaisiksi kannattaa kokeilla lyhyttä palleahengitysharjoitusta. Tee se muutaman kerran päivän mittaan. Ota se tavaksi myös silloin, kun harmitus alkaa nousta tai käyt ylikierroksilla.
Pysähtymällä muutaman kerran huokaisemaan kerrot myös itsellesi, että olet tärkeä ihminen. Teet sitä, koska se on hyväksi itsellesi. Kukaan muu ei hengittele puolestasi. Ehkä alat miettiä, mitä muilla stressinhoitotyökaluilla voisikaan saada aikaan?
Kokeile useampia ja löydä omasi. Niin netistä kuin kirjallisuudesta löytyy lukuisia vaihtoehtoja. Niiden vaikutus perustuu asenteen, reagointitavan ja uskomusten muutoksiin. Se näkyy toimintavoissa ja suhtautumisessa asioihin ja ihmisiin – niin työssä, kotona kuin vapaa-aikana.
Miia Huitti vertaa stressin alkujuurille pääsemistä sipulin kuorimiseksi. Kun on ensin kuorinut päällimmäisiä kuoria, käsitellyt vaikka parisuhteen ongelmia itsekseen tai terapiassa, alta alkaa paljastua syvällisempiä asioita, joita ei ole tiedostanut.
– Töissä pitää tietysti vaatia epäkohtien korjaamista. Mutta jos muutos ei tapahdu hetkessä – kuten usein käy – tai jos asioihin on mahdotonta vaikuttaa, ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi. Kun voit paremmin, sinulla on voimaa rakentaa myös parempia työoloja.
Miia Huitti: Stressikupla – Hyvää elämää ilman ahdistusta. Viisas Elämä Oy 2016.
Teksti Merja Perttula
Ensiapua hengityksestä
- Hengitä syvään sisään ja ulos niin, että näet vatsasi ja palleasi liikkuvan. Hengitä näin viisi kertaa, puoli minuuttia tai minuutin.
- Tee harjoitus, kun paniikki tuntuu iskevän.
- Ota hengitysharjoitus päivittäiseksi tavaksi. Hengitä esimerkiksi aina meikatessa, tietyissä liikennevaloissa, työpaikan hississä tai iltapalaa laittaessa.
