Tällaista on arki akuuttiosastolla panssarilasien takana – potilaina teinejä, jotka ovat vaaraksi itselleen tai muille

Sairaanhoitaja Samu Karhukorpi vie kierrokselle työpaikalleen nuorisopsykiatrian akuuttiosastolle.

Kuvateksti
”Olen helposti lähestyttävä mutta tarvittaessa jämäkkä”, sanoo sairaanhoitaja Samu Karhukorpi.
Kuva: Pasi Leino

Tampereen yliopistollisen sairaalan Nuorisopsykiatrian osastolle johtavat lasiovet näyttävät kevyiltä, mutta todellisuudessa jykeviä panssarilaseja ei pysty ihminen rikkomaan. Yritetty kyllä on, viime viikolla viimeksi, huomauttaa osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Samu Karhukorpi. Yrittäjä oli osastolla hoidettava nuori.

Kun nuori on saanut lääkärin lähetteen ja saapuu nuorisopsykiatrian akuuttiosastolle, Samu on yksi hoitajista, jotka ovat häntä vastassa. Nuoret ovat 13–17-vuotiaita ja tulevat tänne siksi, että he ovat itsetuhoisessa kriisissä, psykoottisessa tilassa tai heillä on vaikea ahdistus, masennus tai syömishäiriö. Käytännössä he siis ovat vaaraksi joko itselleen tai muille.

”Nuoret ovat osastolla parista päivästä kuukausiin tilanteesta riippuen. Tähtäämme lyhyisiin yhden, kahden viikon mittaisiin kriisijaksoihin, joissa tilanne vakautetaan”, Samu kertoo.

Lasiovien jälkeen nuori kävelee metallinpaljastimen läpi. Se sijaitsee samalla käytävällä kuin perhehuoneet, joissa huoltajat voivat käydä tapaamassa joko nuorta tai hoitotiimiä.

Varsinaisen akuuttiosaston ovi aukeaa pitkän käytävän päässä oikealla. Siitä kulkevat yleensä vain nuoret ja osaston hoitohenkilökunta, eivät edes muiden osastojen työntekijät. Toimintatavalla halutaan muun muassa turvata nuorten yksityisyys. Tänään pääsemme Samun opastuksessa kiertämään osastolla. Nuoria mekään emme tapaa.

Iltaisin on vaikeampaa

Samu kertoo, että osastolla on potilaita tänään normaalia vähemmän. Vielä aamulla heitä oli yhdeksän, tällä hetkellä seitsemän.

Samu on aloittanut työvuoronsa aamuseitsemältä. Taustalla painaa vielä edellisen päivän iltavuoro, joka loppui kello 20.30. Työnkuvaan kuuluvat myös yövuorot, sillä päivystysosasto on ympärivuorokautinen.

”Päivisin nuorten aika menee erilaisissa hoidollisissa tapahtumissa, esimerkiksi lääkärin tai fysioterapeutin tapaamisissa. Iltaisin heillä on usein vaikeampaa. Silloin ahdistus alkaa, koska on aikaa miettiä kaikenlaista”, Samu sanoo.

Sairaanhoitaja Samu Karhukorpi kurkistaa eristyshuoneen ikkunasta sisään.
Sairaanhoitaja Samu Karhukorpi kurkistaa eristyshuoneen ikkunasta sisään. Tänne nuori voidaan tuoda rauhoittumaan lääkärin määräyksellä. Nuorisopsykiatrian osastolla monen huoneen seinää koristavat ketut.

Osasto on uusi ja hyväkuntoinen. Keskiosan oleskelutilassa on pöytiä ja sohvaryhmiä, joiden äärellä nuoret voivat viettää aikaa sekä keskenään että hoitajien kanssa. Pöydillä on lautapelejä, korttipakkoja ja tuhannen palan palapelejä. Myös PlayStation 4 -pelikonsolia voi pelata. Se on saatu osastolle lahjoituksena. Pelaamisen yhtenä tarkoituksena on saada nuoren mieltä pois itsetuhoisista ajatuksista.

Koko osaston sisustus on mietitty tarkkaan niin, ettei esineillä pääse vahingoittamaan itseään tai muita.

Seinälle on kiinnitetty lappu, jossa kielletään kännykän käyttö yleisissä tiloissa. Sillä halutaan varmistaa, etteivät nuoret kuvaa toisiaan. Omassa huoneessa kännykän käyttö on sallittua, eikä sitä valvota. Yöksi kännykät kerätään lukolliseen kaappiin.

Osaston askarteluhuoneessa piirretään ja maalataan. Huone on lukkojen takana, eikä nuorta jätetä sinne koskaan yksin. Hoitaja on aina mukana, sillä tilassa on saksia ja liimoja. Koko osaston sisustus on mietitty tarkkaan niin, ettei esineillä pääse vahingoittamaan itseään tai muita. Seinäkellotkin ovat ritilöiden takana, sillä viisareilla voisi viillellä.

Mielenterveyshäiriöt lisääntyneet

Samu on ollut sairaanhoitajana nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla puolitoista vuotta. Ennen sitä hän oli opiskellut hierojaksi. Hierontapöydällä asiakkaat kertoivat hänelle usein rankkoja tarinoita nuoruudestaan ja siitä, miten heiltä oli aikoinaan jäänyt apu saamatta. Se inspiroi Samun alalle.

”Koen, että minulla on eniten annettavaa juuri vaikeissa tilanteissa oleville nuorille. Tulen heidän kanssaan hyvin toimeen – olen helposti lähestyttävä mutta tarvittaessa jämäkkä. Täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria ei esimerkiksi tarvitse pitää kuin kukkaa kämmenellä, vaan heitä voi ja pitää velvoittaa ottamaan vastuuta.”

Suomalaisten nuorten mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet pandemia­aikana, käy ilmi THL:n tuoreesta, kesäkuussa julkaistusta tutkimuksesta. Sen mukaan 13–17-vuotiaista nuorista 14 prosenttia kävi mielenterveyden takia joko perusterveydenhuollossa tai erikois­sairaanhoidossa vuonna 2020.

Kaikkiaan 7–22-vuotiaat kävivät vuonna 2020 mielenterveyden takia julkisessa terveydenhuollossa noin 1,2 miljoonaa kertaa. Sekä asiakkaiden että käyntien määrä kasvoi noin kolmanneksen vuodesta 2015. Mielenterveysperusteinen vuodeosastohoitojakso oli vuoden 2020 aikana noin 6 000 lapsella ja nuorella.

Palapeli, jonka kuvana muumisarjakuva.
Tuhannen palan palapelit ovat kovassa käytössä. Niiden kokoamisen tarkoitus on antaa nuorelle hetkeksi muuta ajateltavaa kuin ne syyt, joiden takia hän on osastolla.

THL:n tutkimuksessa arvioidaan, että palveluiden käytön lisääntyminen voi heijastaa toisaalta nuorten kasvanutta kuormitusta ja stressiä, toisaalta asenteiden muutosta. Mielenterveysongelmista puhutaan entistä enemmän ja niihin osataan hakea hoitoa paremmin.

Samu kertoo jutelleensa nuorten kanssa siitä, että etäkoulu tuntui heistä kuormittavalta, lisäsi stressiä ja ahdistusta. Kotona ei välttämättä ollut ketään, keneltä kysyä neuvoa. Samulla ja kollegoilla on myös tuntuma, että pandemia-aika toi lisää syömishäiriöpotilaita heidän osastolleen.

Syömishäiriöön sairastuneiden nuorten hoitoon kuuluu, että yhdessä heidän kanssaan syö malliruokailija. Hänen tarkoituksensa on näyttää, minkälainen on normaalin kokoinen annos.

”On myös mukavampaa nuorelle, että hoitaja syö siinä samalla, eikä vain istu vieressä tuijottamassa ruokailua.”

Osastolla on oma, 17 hengen ruokailutila. Jokaisella on aterioidessa tarkka paikka, jolla hän istuu. Keittiön nurkassa on myös erillinen huone, jossa nuori voi syödä rauhassa, jos hänellä on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Läheisessä harjoituskeittiössä hoitaja voi kokata potilaan kanssa. He voivat esimerkiksi käydä yhdessä kaupassa ja valmistaa sen jälkeen vaikkapa omenapiirakkaa.

”Sen tarkoituksena on tarkkailla nuoren toimintakykyä eri tilanteissa.”

Unilelut ja kirjat sallittu

Nuorten makuuhuoneet sijaitsevat akuuttiosaston erillisellä käytävällä. Huoneissa ei ole mitään ylimääräistä: vain sänky, pöytä, tuoli, vaatekaappi ja muovinen roskakori.

”Onhan tällainen huone aika ankea, mutta parempi ratkaisu kuin pelkkä sairaalasänky”, Samu sanoo.

Sääntönä on, että huoneeseen ei saa mennä kukaan muu kuin sen asukas.

”Hoitajatkin koputtavat.”

Nuori saa tuoda huoneeseensa unilelun ja kirjoja. Omat hygieniatuotteet ovat sallittuja, paitsi sellaiset, joilla voi saada vahinkoa aikaan. Lasiset tuotteet tai esimerkiksi ponnekaasulla toimivat deodorantit kerätään lukolliseen kaappiin, josta niitä saa käyttöönsä pyydettäessä.

Samu kertoo, että työ on pääsääntöisesti turvallista, mutta väkivallalta ei voi välttyä. Toisinaan pehmolelut ja kirjat lentävät kohti. Joskus häntä on heitetty tuolillakin, ja sen jälkeen on pitänyt käydä hetki hengittelemässä.

Lepositeet.
Nuorta ei koskaan jätetä lepositeisiin valvomatta, vaan hänen seuranaan on aina hoitaja.

Jos on tarpeen, nuori saatetaan lääkärin määräyksellä kiinnittää lepositeisiin, jotta hän ei vahingoittaisi itseään tai muita. Kyseessä on pakkotoimenpide, jota käytetään korkeintaan kaksi tuntia kerrallaan. Sen jälkeen haetaan tarvittaessa lääkäriltä uusi lupa. Nuorta ei koskaan jätetä lepositeisiin valvomatta, vaan hänen seuranaan on aina hoitaja.

”Ei pakkoeristystilanne tietenkään ole kenestäkään mukava toimenpide, mutta se kuuluu työnkuvaani. Parempi vaihtoehto se on kuin se, että nuori vahingoittaisi itseään.”

Jos olen ärtynyt, näytän tai kerron sen nuorelle. Meillä hoitajillakin saa olla tunteet.

Samun mielestä nuorten kanssa on helpointa työskennellä, kun on oma itsensä. Kun nuori istuu vaikkapa sängyllä, Samu menee kyykkyyn tämän tasolle.

”Jos olen ärtynyt, näytän tai kerron sen nuorelle. Meillä hoitajillakin saa olla tunteet. Nuorten on helpompi lähestyä meitä, kun he näkevät, että mekin olemme inhimillisiä. He myös ottavat oppia meistä – siksi heille voi näyttää, ettei joka päivä ole hyvä päivä.”

Osasto ylipaikoilla

Taysin nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla on vuodepaikat yhteensä 12 nuorelle. Yhden hengen huoneita on 11 ja yhdessä huoneessa on paikat kahdelle. Lisäksi osastolla on neljä irtopatjaa. Ne sijoitetaan huoneiden lattioille, kun hoidettavia on enemmän kuin paikkoja.

Joskus mennään tosin senkin määrän yli. Silloin osastolta on ollut pakko lähettää osa paremmin voivista nuorista hetkeksi vaikkapa kotilomalle.

Viime aikoina nuorisopsykiatrian osasto on ollut ylibuukattuna, ja sillä on ollut resurssipulaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sai hiljattain aluehallintovirastolta määräyksen, että sen tulee korjata osastohoidon resurssipuutteita. Selvityksen mukaan Taysin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vuodeosastoilla ei toteudu potilaslain mukainen potilaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Asia pitää korjata vuoden loppuun mennessä.

Sairaanhoitaja Samu Karhukorpi varastohuoneessa.
Pyykkikone pyörii varastohuoneessa, jossa säilytetään pyyhkeitä, hammasharjoja, deodorantteja ja sairaalavaatteita. Osastolle saapuvalla nuorella ei tarvitse olla mitään mukanaan, mutta käytännössä moni suosii omia vaatteitaan ja hygieniatarvikkeitaan.

Samu kertoo, että osastotyö väsyttää, kun hoidettavia on jatkuvasti ylipaikoilla. Toisinaan yksi potilaista saattaa tarvita monen hoitajan huomion ja silloin joku toinen jää vähemmälle.

”Yksi puolen vuoden pätkä meni niin, etten ehtinyt työpäivän aikana käydä kertaakaan tauolla.”

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että potilasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Osastolla on nykyään kaksi kertaa enemmän hoitojaksoja kuin vielä viisi, kuusi vuotta sitten. Osastolle otettujen potilaiden määrä on kasvanut yli 75 prosenttia.

”Nuorten oireilussa korostuvat nykyään itsetuhoisuus ja itsesäätelyvaikeudet enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Se johtaa aiempaa useammin osastojaksoihin”, Riittakerttu Kaltiala toteaa.

”Olemme pitäneet ylempää johtoa ajan tasalla ja esittäneet resurssilisäyksiä. Niitä on saatu ja nyt saadaan taas. Osastohoito keskittyy meillä kriisijaksoihin, ja tutkimukset, kuntoutus sekä pääosa hoidosta tapahtuu avohoidossa.”

Samu Karhukorpi soittaa kitaraa.
Nuortenpsykiatrian osastolla voi halutessaan soittaa erilaisia soittimia. Samu ja kollega, sairaanhoitaja Ida Kilkku näyttävät mallia pianolla ja kitaralla.

Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola toteaa, että kunnat eivät ole saaneet avohoitoaan järjestettyä toivotulla tavalla, jolloin kuormitus sairaalassa on kasvanut.

”Vaikka kuormitus Taysin lasten- ja nuorisopsykiatriassa on ollut liian korkea jo useita vuosia, pyrkii työnantaja vasta nyt aluehallintoviraston ohjauksen jälkeen nostamaan henkilöstömitoitusta. Päivystävässä sairaalassa henkilökuntaa tulisi olla aina riittävästi hoitamaan myös äkilliset tilanteet ja uudet potilaat, liian tiukalla ei siis koskaan saisi mennä”, Atte Tahvola sanoo.

Hänen mukaansa Taysissa sekä lasten- että nuorisopsykiatrian puolella on nyt kesällä ollut useita sairaanhoitajan toimia auki.

”Hakijamäärät avoimiin työpaikkoihin ovat laskeneet aiemmista vuosista, ja erityisesti kokeneemmista hakijoista on ollut pulaa.”

Nuoren kiitos lämmittää

Työn paras hetki on Samun mukaan nuorelta saatu kiitos hoidon lopussa. Sitä tapahtuu harvoin, mutta silloin kun kiitos tulee, se jää aina mieleen.

Osastolla pidempään aikaa viettäneet nuoret eivät aina näe itse edistystään. Silloin Samu muistuttaa heitä, miten pitkälle on tultu. On hieno hetki, kun nuori ymmärtää muutoksen.

Nuorisopsykiatrian osastolta nuoren matka jatkuu joko kotiin tai sijaishoitoon. Hoito voi jatkua avohoidon puolella.

Samu sanoo, että on joka kerta työvoitto, kun nuori alkaa voida osastohoidossa paremmin.

”On hienoa, kun nuoren itsetuhoisuus jää taakse. Silloin olemme onnistuneet pääsemään hänen kanssaan pahimman kriisin yli.”

Suosittelemme sinulle

Tehy
11.3.2022
Tehy
24.9.2021