Tauot täytyy pitää, sanoo aivotutkija

Aivot joutuvat hoitotyössä koville. Tauko auttaa, jos sen vain ehtii pitää

Kuvateksti
Tauolta tuleva hoitaja tekee vähemmän virheitä ja hän pystyy keskittymään paremmin kuuntelemaan potilasta, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. Kuvitus: Pia Holm

”Minimivaatimus on, että lakisääteiset tauot pidetään. Totta kai kiiretilanteissa on joustettava, mutta perusmalli ei saa olla, että tauot jäävät aina pitämättä”, sanoo aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Huotilainen elvyttäisi työpaikkojen taukokulttuurin, sillä aivotutkimuksen tuoreimpien löydösten mukaan työn tauottaminen on syytä ottaa vakavasti.

”Työelämässä saataisiin aikaan enemmän ja laadukkaampaa jälkeä ja työntekijät jaksaisivat paremmin, jos tauotus olisi kunnossa.”

Huotilaisen mukaan tauottaminen vähentää aivojen kuormitusta. Heti tauon jälkeen työn sujuvuus ja tuottavuus kasvavat, virheiden määrä vähenee ja ratkaisut ovat aiempaa luovempia.

 

Puurtaminen ei toimi nykyisenlaisissa töissä.

Hoitajien pitämät tauot vaikuttavat myönteisesti myös potilaiden elämään ja terveyteen.

”Tauolta tuleva hoitaja tekee vähemmän virheitä ja hän pystyy keskittymään paremmin kuuntelemaan potilasta. Tauon jälkeen muisti toimii hyvin, eikä hän tarvitse niin paljon aikaa asioiden tarkistamiseen kuin kuormittunut kollega. Hän pystyy olemaan myös empaattinen potilasta kohtaan.”

Työn tekemisen kulttuuri periytyy meille fyysisen, suorittavan työn maailmasta. Kun ojankaivaja halusi tehdä ennätyksellisen urakan, hän jätti tauot väliin. Tällainen puurtaminen ei toimi nykyisenlaisissa töissä, vaikka niihin sisältyisi fyysistäkin tekemistä.

Esimerkiksi hoitotyöhön sisältyy nykyään yhä enemmän vastuuta, uuden oppimista, vuorovaikutusta, tarvetta olla luova ja ratkoa yllättäviä ongelmatilanteita. Myös toisen ihmisen toimintaa ja ajattelua tulee ymmärtää.

Työ vaatii myös yhä enemmän yhteistä kehittelyä, jossa eri aloilta ja mahdollisesti eri organisaatioista tulevat ihmiset luovat yhdessä uusia ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita. Taukokulttuurilla on tällaisessa tilanteessa tärkeä merkitys: ihmiset tutustuvat toisiinsa ja voivat näin alkaa luottaa toisiinsa.

”Luottamus on tällaisessa työssä välttämätöntä. Jos luottamusta ei ole, aivot eivät pysty yhteiskehittelyyn, vaan keskittyvät oman aseman turvaamiseen”, Minna Huotilainen sanoo.

Myös työuupumuksen eli aivojen vakavan uupumustilan torjuminen on hyvä syy pitää huolta tauotuksesta. Samoin sen varmistaminen, että ihmiset pystyvät ja haluavat työskennellä vielä iäkkäinäkin.

Jatkuvaa kiirettä, keskeytyksiä, kenties myös väkivallan uhkaa. Terveydenhuollon hankalien työolojen vuoksi tauottaminen on hoitoalalla erityisen tärkeää. Varhaiskasvatuksessa kuormitusta lisää usein myös häly.

”Kuormitustekijät saavat aivoissa aikaan hälytystilan. Tällainen stressitila käy terveydelle kalliiksi ja näkyy pitkään jatkuessaan sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi myös tuki- ja liikuntaelinvaivoina”, Huotilainen sanoo.

Stressi nakertaa lisäksi mielenterveyttä ja työssä jaksamista sekä heikentää unen laatua. Väkivallan uhka muodostaa pinnan alla piilevän stressitekijän.

”Väkivaltatilanteisiin pitää olla selkeät toimintamallit: mitä tehdään itse tilanteessa ja mitä sen jälkeen. Esimerkiksi työnohjauksen purkukeskustelut ovat tärkeitä.”

Työnantajan tulee huolehtia myös riittävästä henkilöstömitoituksesta ja siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi omiin työvuoroihin ja osallistua koulutuksiin.

”Vaikutusmahdollisuudet kasvattavat työn iloa ja auttavat jaksamaan.”

Millaiset tauot sitten palauttavat parhaiten?

Minna Huotilainen on luonut taukotarjottimen, joka löytyy hänen tuoreesta kirjastaan Aivosi tarvitsevat tauon. Tarjottimelta voi valita taukotekemistä tilanteen mukaan. Jos käy ylikierroksilla, tarvitsee rauhoittumista. Jos taas pelkää keskittymisensä herpaantuvan, kaipaa jotakin piristystä. Jos kokee tylsistyvänsä, kannattaa kokeilla jotain uteliaisuutta herättävää.

 

Miksei työpaikoilla saisi selkeästi näkyä, että siellä on tarkoitus pitää taukoja?

Rauhoittumiseen ja mielen tyhjentämiseen Huotilainen suosittelee mindfullnesia, selän venytystä tai vaikkapa värityskirjan täyttämistä. Piristäväksi taukotekemiseksi hän ehdottaa lounasdiskoa tai tanssipeliä.

Huotilainen kysyy, miksei työpaikoilla saisi selkeästi näkyä, että siellä on tarkoitus pitää taukoja. Taukohuoneessa voisi olla kuntopyörä ja jumppakuminauhoja tai vaikkapa yhteinen käsityö tai keskeneräinen palapeli odottamassa tauon pitäjää.

Myös lyhyet mikrotauot ovat tärkeitä. Niiden aikana ehtii vaikka nousta tuolista ylös, pyöräyttää hartioita, hakea ehkä lasillisen vettä ja jatkaa taas töitä.

Minna Huotilainen tietää, että joissakin työpaikoissa seurataan tarkasti uusimpia aivotutkimuksen tutkimustuloksia ja suunnitellaan tauotus sen mukaan. Hän ei tiedä kuitenkaan yhtään tällaista organisaatiota terveydenhoitoalalta.

Jos joku innostuu hyödyntämään uusinta aivotutkimusta, tietoa on saatavilla. Suomessa tehdään runsaasti aivotutkimusta, ja aivoihin liittyviä hyviä kirjoja ilmestyy koko ajan. Elokuussa ilmestynyt Synnöve Carlsonin ja Riitta Harin toimittama Aivoaakkoset on Huotilaisen mukaan hyvä johdatus aivojen salaisuuksiin. Myös Huotilaisen ja Leeni Peltosen kirjoittamat Tunne aivosi ja Uuden ajan muistikirja johdattavat asiaan.

Huotilainen kehottaa kiinnittämään huomiota myös omiin asenteisiin. Jos huomaat paheksuvasi taukoa pitävää kollegaa, mietipä uudestaan. Kollegasi on oivaltanut, mitä nykyinen työelämä vaatii, ja häneltä voisit oppia taukojen pitämistä.

 

Näin aivot hyötyvät tauoista

  • Peruselintoiminnoista huolehtiva autonominen hermosto hankkii jatkuvasti tietoa ympäristöstämme ja pyrkii sen mukaisesti säätämään esimerkiksi pulssin ja verenpaineen optimaaliseksi. Autonominen hermosto hyötyy tauottamisesta paljon. Jatkuva työnteko voi saada autonomisen hermoston hälytystilaan, jolloin työntekijä voi stressaantua ja väsyä liikaa.
  • Suurin osa aivojemme tiedonkäsittelykapasiteetista kuluu ennakointiprosesseihin, jotka ovat pitkälle automatisoituneita. Ne ovat osa ammattitaitoa, joka helpottaa työn tekemistä. Nämäkin prosessit hyötyvät työn tauottamisesta.
  • Tietoinen tiedonkäsittely on tehokasta vain silloin, kun automatisoitunut tiedonkäsittely toimii ja autonomisen hermoston tila on sopiva.
  • Tiedon konsolidaatiolla tarkoitetaan tiedon järjestelyä, yhdistelyä, vertailua ja tallennusta. Voimakkaimmillaan konsolidaatio on tyhjäkäynnin tai unen aikana. Työpäivän suurimmat oivallukset saattavat syntyä, kun istuu hetken rauhassa taukohuoneessa.

Teksti Ulla Ojala

 

Lue lisää:

 

Tehyn kysely: Taukoja ei ehditä pitää – valtaosa ei koe päivittäistä ruokataukoa oikeaksi tauoksi