Taitava ammattilainen mukauttaa kieltään vastaanottajan mukaan. Kuva: Jari Lifländer

Tavoita toinen – Yhteisen kielen voi löytää asiakkaan kanssa monella tavalla

Kielen ymmärtämistä voi vaikeuttaa afasia, kehitysvamma, puhevamma, autismikirjon häiriö, kielellinen erityisvaikeus, ADHD tai lukivaikeus.

1. Jokaisen oikeus

Sote-ammattilaiset kohtaavat ihmisiä, joiden kanssa heillä ei ole yhteistä kieltä tai joiden tapa kommunikoida poikkeaa heidän omastaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Jo lainsäädännössä sanotaan, että jokaisen pitäisi saada tietoa ymmärtämällään kielellä ja tulla kuulluksi. Tarve erilaisiin viestintäkeinoihin kasvaa, sillä väestö ikääntyy ja maa monikulttuuristuu.

Monipuolisia viestintätaitoja tarvitaan myös esimerkiksi viittomakielisen sekä kuulo-, puhe- ja näkövammaisen kanssa.

2. Simppelisti selkokieltä

Taitava ammattilainen mukauttaa kieltään vastaanottajan mukaan.

Selkokielessä oleellista ovat lyhyet lauseet ja tuttu sanasto.

Kielen ymmärtämistä voi vaikeuttaa afasia, kehitysvamma, puhevamma, autismikirjon häiriö, kielellinen erityisvaikeus, ADHD tai lukivaikeus.

3. Avuksi tulkki

Jos et osaa asiakkaasi kieltä, tilaa tulkki. Jos et saa tulkkia paikalle, kysy etätulkkausta. Tulkki turvaa myös ammattilaisen kielelliset oikeudet ja työskentelyn laadun.

Kuuntele, kohtaa, näe asiakkaasi: puhu suoraan asiakkaallesi, älä tulkille.

4. Viesti kosketuksella

Haptiisit ovat koskettamalla annettavia viestejä.

Haptiiseille on tarve esimerkiksi, kun kuulonäkövammaiselle on tehty sisäkorvaistuteleikkaus. Hän on heräämössä ilman kuulon apuvälineitä ja viestii hoitajien kanssa ennalta sovituilla sairaalahaptiiseilla.

5. Kysy passia

Kommunikointipassi on yleistynyt puhevammaisilla. Siinä kerrotaan lyhyesti henkilön kommunikointitavat.

Passi voi olla esimerkiksi muistilappu, vihko tai kortti tai se voidaan toteuttaa digitaalisesti. Passin voi tehdä ammattilainen tai läheinen.

6. Käytä olemuskieltä

Vauva viestii syntymästään asti olemuskielellä. Hän viestii ilmeillään, eleillään ja olemuksellaan. Joillekin vaikeasti puhevammaisille olemuskieli on myöhemminkin ainoa kieli, jolla ilmaista itseään. Taustalla voi olla kehitysvamma, aivovamma tai muistisairaus.

Anna Liisa Karjalainen ja Kristiina Wallenius-Penttilä (toim.): Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä. Diak 2020.

Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2021.

Mainos
Mainos