Tiedepäiväkodissa tutkitaan ilmiöitä ja ötököitä: Jo 3-vuotias oppii pipetoimaan

Lapselle on luontaista ihmetellä ja kysellä. Miten lapsen innostusta voi tukea päiväkodissa?

Kuvateksti
Sosionomi Sirpa Sarénin oman päiväkotiryhmän nimi on Molekyylit. Vivi Jämsen ja Jimi Fast suunnittelevat jäälyhtyjen tekoa. Kuvat: Pia Inberg

Miksi pestä kädet? Minkä takia valot syttyvät, kun painan katkaisijaa? Minne vihreä katoaa syksyllä koivunlehdestä?

Tiedettä voi nähdä arjessa kaikkialla. Päiväkoti-ikäiset lapset ovat innokkaita kyselemään ja tutkimaan erilaisia asioita ja ilmiöitä. Usein kyseessä ovat ötökät, ukkonen tai vaikka revontulet.

Pilke-päiväkoteihin kuuluva Oivallus Vantaalla oli Suomen ensimmäisiä tiedepäiväkoteja. Sosionomi Sirpa Sarén on ollut siellä töissä alusta asti eli syksystä 2016.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Tiedekasvatus ei ole niinkään yksittäisiä temppuja, vaan asenne. Aikuisen ei tarvitse olla kävelevä tietopankki. Tärkeämpää on etsiä vastauksia yhdessä. Opin itsekin lasten kanssa jatkuvasti uutta. Nykyään on entistä tärkeämpää osata erottaa, mikä on totta ja mikä huuhaata.

Oivalluksessa pidetään säännöllisesti lasten kokouksia, joissa lapset kertovat, mitkä asiat heitä kiinnostavat. Kokouksien annista kehittyvät projektit ja pienemmät tutkimusaiheet.

Kun lapsen ajatuksiin suhtaudutaan asiallisesti ja arvokkaasti, hän oppii luottamaan ajatuksiinsa ja rohkenee kertoa niistä.

– Käytämme positiivista pedagogiikkaa. Innostamalla ja tukemalla saa paljon aikaan. Elämä tuo joka tapauksessa epäonnistumisia, ja onnistumiset auttavat kestämään ne. Epäonnistuminen voi auttaa eteenpäin: antibioottikin keksittiin vahingossa, kun tutkija jätti välineet lojumaan laboratorioon.

Lasten kanssa tehdään retkiä metsään, näyttelyihin ja kirjastoon. Tutkittavaa materiaalia tuodaan myös päiväkotiin, jossa voidaan käyttää erilaisia tutkimusvälineitä: suurennuslaseja, luuppeja, pipettejä, koeputkia tai mikroskooppia. Tutkimuksissa tutustutaan uusiin laitteisiin ja käytetään apuna teknologiaa, kuten tietokonetta, tabletteja, puhelimia, valopöytää tai älytaulua.

Leikin lomassa lapset oppivat mittaamaan, havainnoimaan ja luokittelemaan. He eivät esimerkiksi vain havainnoi ja opettele vuodenaikoja, vaan pohtivat yhdessä aikuisten kanssa, miksi vuodenajat vaihtuvat. Miten maapallo kääntyy suhteessa aurinkoon?

– Jotkut ovat kysyneet, kannattaako noin pienille opettaa tällaisia asioita. Mutta juuri he ovat innokkaita oppimaan! Jo 3-vuotias oppii pipetoimaan, Sirpa sanoo.

Päiväkodissa halutaan kannustaa tieteiden pariin erityisesti tyttöjä, sillä stereotypiat naisten ja miesten töistä elävät sitkeässä.

Reissu Madridiin avasi Sirpan silmiä. Hän oli siellä kollegansa kanssa esittelemässä suomalaista varhaiskasvatusta.

– Olemme liian vaatimattomia. Meillä on hienot varhaiskasvatussuunnitelmat ja osaavat työntekijät. Varhaiskasvatus Suomessa on jotain ainutlaatuista.

Espanjalaisessa päiväkodissa lapset opiskelivat kurissa ja järjestyksessä luokkahuoneissa. Leluja ei ollut vapaasti otettavissa eikä leikin tärkeyttä ollut vielä oivallettu.

Oivalluksessa käy ulkomaalaisia vieraita esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta, Kiinasta ja Venäjältä. Lapset kurapuvuissa ja se, että ne yllä on jopa toivottavaa rypeä, herättää aina ihmetystä.

Jotkut vieraat pääsevät lasten mukana elämänsä ensimmäistä kertaa metsään. Kysytty on esimerkiksi, eivätkö vanhemmat nosta kannetta, jos lapsi kaatuu tai eivätkö lapset eksy. Jotkut ovat liikuttuneet kyyneliin, kun ovat kuunnelleet lasten kanssa metsän ääniä.

Lapset ovat vieraisiin tottuneita. He havainnoivat uusia tuttavuuksia ja tilastoivat esimerkiksi sitä, kuinka monella on silmälasit.

Tiedettä monin keinoin

Aikaero. Lapset ovat skypettäneet Smartboard-älytaulun avulla muun muassa ystäväpäiväkotiin Singaporeen. Hämmästys oli suuri, kun singaporelaiset lapset heräilivät päiväunilta, vaikka Suomessa oli vasta aamu. Samalla tuli puhuttua aikaerosta. Smartboardia hallitaan kynällä tai kosketuksella. Siinä yhdistyy valkotaulun yksinkertaisuus ja tietokoneen teho. Laitteen voi liittää mikroskoopin ja tarkastella vaikka lumen kidemäistä rakennetta.

Karvat esiin. Mikroskooppi on hyvä hankinta päiväkotiin. Sen avulla voi hämmästellä vaikka hämähäkin jalkakarvoja tai hyönteisen siipiä. Oivallus-päiväkodissa käytetään lasten käsiin sopivia pipettejä ja koeputkia. Tieteentekijät sonnustautuvat valkoisiin takkeihin.

Muovin määrä. Lapset punnitsevat päivittäin Oivallus-päiväkodissa syntyneet jätteet. Esillä on astiat, joihin kerätään muovia, kartonkia, lasia ja metallia. Kierrätyksen tärkeydestä on puhuttu paljon. Moni lapsi on muistutellut siitä kotonakin.

Väri katosi. Valopöydän ja luupin avulla on tutkittu muun muassa värinsä kadottaneita syksyn lehtiä ja lumikiteitä.

Paripelejä. Funtable on pöytään upotettu tabletti, jonka avulla voi vaikka pelata pareittain. Kun Funtable tuli päiväkotiin, osaa lapsista kiinnosti enemmän iso pahvilaatikko, jossa uutuuslaite tuli. Siitä syntyi hieno kioski.

Koodausta. Beebot on ampiaisen näköinen paristoilla toimiva robotti. Sen voi ohjelmoida kulkemaan erilaisia reittejä. Robotin avulla voi harjoitella myös esimerkiksi kirjaimia, numeroita, värejä tai eläinten nimiä.

 

Oppikirja avuksi

  • Sirpa Sarén on kirjoittanut oppikirjan varhaiskasvatuksen tiedepedagogiikasta. Kirja on tarkoitettu sekä päiväkodissa työskenteleville että koteihin.
  • Pitkään varhaiskasvatuksessa työskennellyt Sirpa kirjoittaa muun muassa lapsen osallisuuden merkityksestä, tutkivasta oppimisesta, positiivisesta pedagogiikasta ja tasa-arvosta.
  • Kirjassa esitellään käytännönläheisesti teknologiaa ja laitteita, joita tiedepedagogiikassa voi hyödyntää.

Sirpa Sarén: Tiede- ja teknologiapedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa.

Lue lisää:

Lastenhoitaja ulkona kesät talvet: "Metsä on kuin ilmainen huvipuisto"

Sairaanhoitaja, ensihoitaja ja lastenhoitaja mittasivat liikkumisensa - tässä tulokset

Whatsapp-ryhmät iso ongelma lastenhoitajilla - työvuoroja sumplitaan vapaa-ajalla