Oma kokemus on ratkaiseva. Jos seksuaalissävytteiset puheet tuovat epämiellyttävän olon, se on jo häirintää. Ei ole niuhottamista sanoa, että jospa lopettaisit ne. Joskus ihmetellään, saako työkaveria enää koskeakaan. Kyllä saa. On eri asia koskea olkapäähän kuin pakaraan.
3. Miten puuttua häirintään?
Työpaikan ilmapiiri on kaikkien asia. Päiväkodissakin määritellään säännöt – miksi emme tekisi niin työpaikoilla? Sääntöihin ei tarvitse kirjoittaa, että seksuaalinen häirintä on kielletty, vaan esimerkiksi että kunnioitetaan toista ja hänen koskemattomuuttaan. Säännöt ovat esimiehelle väline ottaa häirintä puheeksi. Näkisin, että häirintä on enemmän toimintakulttuurin asia kuin juridinen. Näyttöä löytyy harvoin, koska puheet tai teot tapahtuvat usein kahden kesken.
Materiaalia ja ohjeita häirintään puuttumisesta on paljon. Silti se koetaan vaikeaksi. Kuviot voivat olla monimutkaisia ja niihin on usein sekoittunut valtaa. Sovittelu voi olla hyvä ratkaisu. Jokaisen pitäisi päästä tilanteesta niin, ettei menettäisi kasvojaan.
4. Mitä tehdä, kun tulee olo, että työkaveri menee liian pitkälle puheissa tai teoissa?
Yksi keino on palauttaa ajatus: Kysyä, miksi kehut puseroani tuohon sävyyn? Minusta näyttää, että tuijotat rintojani, mitä tarkoitat sillä?
Moni lamaantuu häirityksi tultuaan eikä saa sanottua mitään. Silloin voi myöhemmin kirjoittaa sähköpostin siitä, mitä häiritsijä teki ja pyytää lopettamaan. Hyvä on myös ilmoittaa, että ellei käytös lopu, kerron esimiehelle. Viestin lähettäjälle jää mustaa valkoisella, että hän on yrittänyt lopettaa häirinnän.
5. Entä jos häiritsijä on potilas?
Silloin työyhteisön tuki on erityisen tärkeä. Tuttu fysioterapeutti kertoi, että hän sanoo potilaalle, että nyt on tärkeä olla hiljaa, tämä on vaikea liike. Se saa levottomat puheet loppumaan. Jokainen haluaa olla kiitelty asiakas. Muistisairaan kanssa ei auta puhe. Ammattilaisella on taitoa ymmärtää kokonaistilanne ja suhteuttaa haitta siihen. Väärässä paikassa olevasta kädestä voi ottaa kiinni ja siirtää se vaikka olkapäälle.
6. Onko miehellä vai naisella suurempi kynnys kertoa häirinnästä?
En näe siinä eroa. Miehen on usein vaikea myöntää, että häirintä on ongelma. Naisvaltaisella työpaikalla miehen kimpussa saattaa olla useampi nainen ja kukin häiritsee omalla tavallaan tai yhdessä. Naisen kohdalla on tavallisempaa, että häiritsijöitä on yksi. Nainen saattaa syyttää häirinnästä itseään. Häirintä voi edetä hienovaraisesti ja voi olla vaikea sanoa, missä kohti raja ylittyi. Naiset puhuvat seksuaalisuudesta aiempaa enemmän, mutta se ei ole lupaus mistään.
Häiritsijä saattaa iskeä sellaiseen, jossa huomaa tiettyä haavoittuvuutta. Nuoret ovat onneksi entistä tietoisempia omista rajoistaan.
7. Miten Me too -kampanja näkyy työpaikoilla?
Ilmapiiri on muuttunut. Sellaiset, jotka ovat sokaistuneet omasta vallastaan, uskalletaan pudottaa jalustaltaan.
Hanna Vilkka on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori, joka kouluttaa työyhteisöjä tasa-arvosuunnitelmien tekemisessä, seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään puuttumisessa sekä yhdenvertaisuudessa.
