Milja Saari kehottaa luottamusmiehiä perehtymään uudistettuun tasa-arvolakiin. Kuva Jaakko Martikainen.

Tutkija: Paikallinen sopiminen on kohtalokasta naisaloille

Suomessa on hyvä tasa-arvolaki, mutta se ei toteudu työpaikoilla. Tutkija Milja Saari kertoo, miksi näin on.

1. Miten sinusta tuli tasa-arvotutkija?

Olen pitkään kouluttanut työpaikkoja ja luottamusmiehiä tasa-arvoasioissa ja saanut sitä kautta tietoa käytännön ongelmista. Tein graduni luottamusmiehen roolista tasa-arvosuunnittelussa ja jatkoin samaa aihepiiriä samapalkkaisuutta käsittelevässä väitöskirjassani.

Suomessa on lainsäädäntö, velvoite laatia tasa-arvosuunnitelma ja monilla työpaikoilla hyvä henki. Tästä huolimatta tasa-arvo ei toteudu niin kuin pitäisi.

2. Miksi työelämän tasa-arvo ei toteudu tasa-arvon mallimaassa?

Luottamusmiehet saavat työpaikoilla liian vähän tietoa palkoista, jotta he pystyisivät seuraamaan, miten palkat kehittyvät, kenen palkat jäävät kehittymättä ja miksi näin on.

Mainos
Mainos

Työmarkkinoiden jakautuminen sukupuolen mukaan tuottaa epätasa-arvoa. Naisalojen palkka ei vastaa työn vaativuutta.

Kolmikannassa ei päästy työnantajien vastustuksen vuoksi sopuun tasa-arvolain toimeenpanon yksityiskohdista, kuten luottamusmiehen oikeudesta saada yksityiskohtaisia palkkatietoja. Kolmikannalla on mahdollisuutensa, mutta joskus se voi olla myös este.

Tasa-arvovaltuutetun toimisto ei pysty seuraamaan tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia ja siten ehkäisemään tasa-arvorikkomuksia. Seuranta vakiinnuttaisi tasa-arvon työpaikkojen arkeen.

3. Mitä paikallisen sopimisen lisääntyminen merkitsee naisaloilla?

Aiemmin paikallinen sopiminen on tarkoittanut sitä, että työehtosopimuksen lisäksi työnantaja ja työntekijät sopivat jostakin, joka hyödyttää molempia. Nyt paikallinen sopiminen tarkoittaa minimisuojan murtamista, mikä on kohtalokasta naisaloille. Minimisuoja on sovittava edelleen kollektiivisesti.

Tasa-arvo-, naispalkka- ja samapalkkaeriä on hankala sopia paikallisesti. Myös julkisen sektorin leikkaukset heikentävät palkkatasa-arvoa, koska valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia.

4. Mitä neuvoja antaisit luottamusmiehelle tasa-arvon edistämiseksi?

Mieti, miten saat palkkakartoituksesta irti parhaan hyödyn. Käy koulutuksissa ja hanki tietoa, pidä tasa-arvoa esillä. Ole mukana työpaikan tasa-arvosuunnitelman teossa alusta loppuun: osallistu selvitykseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin.

Tasa-arvolaki uudistui vuonna 2015, mikä toi vähän enemmän työkaluja käytännön työhön. Ota ne haltuun.

5. Tutkit Tehyn vuoden 2007 työtaistelua. Mitä olet löytänyt?

Tehy sai joukkoirtisanoutumisen uhalla omat palkankorotukset. Sen jälkeen samapalkkaisuuspyrkimykset törmäsivät kunta-alan neuvottelujärjestelmään, ja naisvaltaisen alan korotukset levisivät kaikille. Tämä on esimerkki siitä, miten sukupuolittunut palkkakuminauha palautuu aina yksittäisen venymisen jälkeen entiseen muotoonsa – ja palkkaerot pysyvät.

Julkisen sektorin naiset tarvitsevat kansalaisten ja veronmaksajien tuen työtaistelulleen. AKT ei tarvitse samaan tapaan kansalaisten hyväksyntää.

 

Milja Saari, 42

  • Tasa-arvopolitiikan tutkija Helsingin yliopistossa. Tutkii sukupuolta, valtaa ja korporatismia.
  • Väitteli valtiotieteiden tohtoriksi samapalkkaisuudesta.
  • Väitöskirja ”Samapalkkaisuus – neuvoteltu oikeus: Naisten ja miesten palkkaeriarvoisuus poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä korporatistisessa Suomessa”. Kirjasta on julkaistu tietokirjaversio ”Samapalkkaisuuden politiikka”.
  • Tieteentekijöiden Liiton aktiivi. Feministi.