Tuula Putus tietää ihmisiä, jotka ovat nukahtaneet pyörää ajaessa. Voimakas väsymys on yksi sisäilmaongelmien monista oireista. Hengitystieoireet ovat yleisin vaiva. Kuva: Pasi Leino

Tuula Putus: Sisäilmasta sairastuneita kohdellaan huonommin kuin muita potilaita

Miksi rahaa riittää Talvivaaraan, mutta ei sairaaloiden ja koulujen korjaamiseen, ihmettelee professori Tuula Putus.

1. Sisäilmaongelmia on ratkottu pitkään. Käynnissä on Terveet tilat 2028 -ohjelma. Saadaanko tilat terveiksi?

Lähdemme kisaan hirveältä takamatkalta. Korjattavaa on joka kunnassa paljon, ja korjaukset viivästyvät. Se ei ole ilkeyttä: rahaa ei ole. Usein tilanteisiin liittyy myös erimielisyyksiä. Omaa osaamista ei ole ja ollaan konsulttien armoilla. Sote jarruttaa korjaamista: kannattaako korjata, jos kohta ei tarvita koko rakennusta?

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ihmettelen, miksi valtio ei auta. Rahaa riittää Talvivaaraan ja yritystukiin, mutta naiset, lapset ja hoitajat jäävät jakamaan niukkuutta. Minkälainen maailmankuva syntyy lapsille, jotka voivat pahoin koulussa, eikä siitä välitetä? Kyse on yhteiskunnan arvoista.

Yrittää pitää. Turun yliopisto osallistuu ohjelmaan hankkeella, jonka tutkimusyhteistyöhön haetaan mukaan sataa kuntaa. Tavoite on korjata tiloja ja seurata tutkimuksin korjausten onnistumista.

2. Miksi sisäilmaongelmat kuitataan herkästi korvien välin ongelmaksi?

Koska naiset. Naisia on helppo vähätellä, samoin lapsia. Parhaillaan olen tutkimassa palomiehiä, poliiseja, sotilaita ja maanviljelijöitä. Heissäkin on sairastuneita, mutta naiset ovat ehkä rohkeampia puhumaan asiasta julkisuudessa. Tieteentekijää ihmetyttää, miksi sisäilmaongelmat herättävät niin paljon tunteita. Toki koulukuntaeroja on muuallakin lääketieteessä.

3. Turun yliopistoon on perustettu kliininen tutkimusklinikka Trossi. Miten toiminta on lähtenyt käyntiin?

Hyvin. Tavoitteemme on luoda liikkuva yksikkö, jolla käymme työpaikoilla. Tähän mennessä olemme käyneet ottamassa verikokeita ja tutkimassa homevasta-aineita. Tilauksia on tullut kunnilta. Tyyppitapaus on, että käymme ottamassa koululla verinäytteet kaikilta opettajilta. Teemme myös rakennusteknisiä tutkimuksia.

4. Tehyyn tulee viestiä, että työterveyshuollot eivät lähetä sisäilmasta kärsiviä ammattitautitutkimuksiin. Miten sairastuneiden asema paranisi?

Sisäilmasta sairastuneita kohdellaan huonommin kuin muita potilaita. Lääkäreitä on moneen junaan ja jotkut jäävät asemalle.

Yhteiskuntaa luulisi kiinnostavan, kun ihminen sairastuu työperäisesti ilman omaa syytään ja tiedetään, että sairastuminen olisi voitu estää. Jos jalka katkeaa, se voidaan parantaa, mutta sisäilmasta sairastunutta ei saa ennalleen. Joskus tuntuu, että työturvallisuusrikosta tutkitaan kunnolla vasta, kun joku on kuollut.

Reilu peli olisi, jos työpaikkakyvytön saisi korvauksen ja riitely elannon korvaamisesta jäisi työnantajan ja vakuutusyhtiön väliseksi ongelmaksi. Yksi ratkaisu työpaikkakyvyttömien tilanteeseen voi olla digitalisaatio. Etätyö toisi töitä homesairastuneille.

5. Mitkä ovat luotettavia menetelmiä rakenteiden tutkimiseen?

Kunnon rakenneavaukset ja materiaalinäytteet. Pikatestit ovat vielä kehitysvaiheessa. Tulokset riippuvat paljon siitä, kuka ne ottaa ja mistä kohtaa.

6. Miten kiinnostuit sisäilmasta?

Käskystä. Olin töissä Kuopiossa silloisella Kansanterveyslaitoksella. Ministeriöstä tuli käsky: menkää kentälle tutkimaan, onko sisäilma oikea ongelma vai muoti-ilmiö. Esimieheni tuli huoneeseeni ja pohti, voisiko home aiheuttaa astmaa. Hän pyysi penkaisemaan tätä, mutta varoitti uppoamasta liikaa. Kun perehdyin asiaan, minulle tuli tunne, että olemme suuren äärellä. Se tunne on säilynyt. 

Mainos
Mainos