Työkierto vaatii suunnitelman

Palkkauksesta kannattaa sopia työnantajan kanssa ennen kuin lähtee työkiertoon.

Kuvateksti
Työkierto on oppimisen paikka sekä yksittäiselle työntekijälle että työyhteisölle. Kuva: Annika Rauhala

Työkierto on terveydenhuollon arkipäivää varsinkin erikoissairaanhoidossa. Potilaat liikkuvat erikoisalojen välillä, ja työntekijöiltä odotetaan laaja-alaisen ammattitaidon lisäksi muutosvalmiutta. Uuden oppiminen parantaa valmiuksia siirtyä tehtävistä toiseen nopeissa työelämän muutoksissa.

Työkierto on työssä oppimisen menetelmä, joka turvaa työyhteisön ammattitaidon säilymisen ja syventymisen. Erityisesti alkuvaiheessa työntekijältä vaaditaan joustavuutta, sinnikkyyttä ja asettumista noviisin asemaan. Hän joutuu kohtamaan oman epävarmuutensa uuden tiedon keskellä.

Palkka määräytyy uuden tehtävän mukaisesti, joten se voi myös laskea.

Useimmiten työkierto tarkoittaa sitä, että työntekijä siirtyy työpaikan sisällä toiseen yksikköön hoitamaan uutta tehtävää. Myös kaksi henkilöä voi vaihtaa tehtäviä keskenään. Palkkauksesta kannattaa sopia työnantajan kanssa ennen kuin lähtee kiertämään.

– Palkka määräytyy uuden tehtävän mukaisesti, joten se voi myös laskea, muistuttaa Tehyn lakimies Matias Nyman.

Työkierto on oppimisen paikka sekä yksittäiselle työntekijälle että työyhteisölle. Työntekijä kehittää itseään, lisää ammattitaitoaan ja voi edetä urallaan. Työyhteisö voi parantaa esimerkiksi yhteisöllisyyttään sekä hiljaisen tiedon hyödyntämistä.

Työkierto saattaa ylläpitää myös työntekijän työkykyä ja jaksamista. Jos omat työtehtävät tuntuvat pelkiltä rutiineilta, ei kehity työssään. Oma työ voi aiheuttaa myös stressiä ja uupumisen merkkejä.

– Työkierto ei kuitenkaan ole ratkaisu työyhteisön ilmapiiriongelmiin, eikä sitä saa käyttää rangaistuksena.

Työkierto pitää aikatauluttaa. Työntekijöille ja työyksiköille tulee määritellä tavoitteet sekä tavat, joilla niiden saavuttamista arvioidaan.

Työkierron suunnittelu kannattaa aloittaa väljästi, jotta jokaiselle siihen osallistuvalle voidaan luoda yksilöllinen, hänen oppimistarpeensa huomioon ottava suunnitelma. Tavoitteellisella työkierrolla voidaan esimerkiksi perehdyttää uusiin tehtäviin, kehittää prosesseja, luoda verkostoja ja siirtää asiantuntemusta.

Osallistumisen työkiertoon tulee olla vapaaehtoista.

Kierron päätyttyä työntekijä jakaa oppimaansa muun työyhteisön kesken. Tavoitteellisuus takaa, ettei kierto kutistu haahuiluksi tai tavanomaiseksi sijaisuuden tekemiseksi.

Osallistumisen työkiertoon tulee olla vapaaehtoista. Ilman omaa motivaatiota se kuluttaa työntekijän voimavaroja ja estää ammatillista kasvua.

Lähiesimiehellä on työkierrossa tärkeä rooli. Hänellä on mahdollisuus luoda otollinen maaperä uuden oppimiselle ja tunteelle työn hallinnasta. Hän voi tukea alaistaan muun muassa säännöllisillä kehityskeskusteluilla.

Työkierto vaatii aktiivisuutta johdolta ja lähiesimiehiltä, sillä se aiheuttaa aina järjestelyjä ja muutoksia. Työkiertoa vaikeuttavat usein asenteet – niin johdon, lähiesimiesten kuin henkilöstön. Työkiertoon ei ole totuttu, ja on paljon turvallisempaa jatkaa samoissa tutuissa tehtävissä. Lähiesimiehet saattavat tuntea myös pelkoa siitä, että menettävät hyviä työntekijöitä.

Onnistuneen työkierron tunnusmerkit

  • Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus
  • Ammattitaidon kasvu ja kehittyminen
  • Vapaaehtoisuus
  • Esimiesten ja johdon tuki

Pia Tuominen: Sairaanhoitajien odotukset työkierrosta. Metropolia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö 2011.

Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2014

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021
Uutiset
Julkaisupäivämäärä
23.5.2022