Työterveysneuvottelu vaatii onnistuakseen luottamusta ja hyvää tahtoa.
Työterveysneuvottelussa pohditaan ja sovitaan, miten työntekijä voi jatkaa työssä, vaikka työkyky on alentunut.
Mahdollisuudet jatkaa töissä paranevat, kun työtä järjestellään uudella tavalla. Luottamus ja hyvä tahto auttavat keksimään uusia keinoja.
Neuvottelu käydään työntekijän ehdoilla. Keskustelun pohjalta päätetään, millä konkreettisilla tavoilla työkykyä tuetaan ja miten toimenpiteiden toteutumista seurataan.
Aloitteen neuvottelusta tekee useimmiten työterveyshuolto. Neuvottelua voi ehdottaa myös työnantaja tai työntekijä itse.
Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esihenkilö sekä työterveyslääkäri. Työntekijä voi pyytää tuekseen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun.
Mukana voivat olla myös työterveyshoitaja, sosiaalialan asiantuntija, työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti.
Ennen neuvottelua työterveyslääkäri sopii työntekijän kanssa, miten tämän terveystietoja voidaan käsitellä.
Neuvotteluissa keskitytään työkykyyn ja työn vaatimuksiin, joten keskustelun pitää koskea pääosin työtä, ei työntekijän terveyttä. Puheenjohtaja pitää huolen siitä, että keskustelu pysyy asiassa.
Kaikilla keskusteluun osallistuvilla on terveystietoja koskeva salassapitovelvollisuus.
Neuvottelussa todetaan aluksi työntekijän nykyiset tehtävät. Seuraavaksi pohditaan yhdessä, miten hän voisi tehdä tehtäviä, joista hän kokee selviytyvänsä.
Tärkeää on myös sopia aikataulu ja toimenpiteistä vastuussa olevat henkilöt sekä se, onko työtehtävien muokkaus tilapäistä vai pysyvää.
Neuvottelun jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto ryhtyvät toteuttamaan sovittua. Kiire ei ole: prosessi saa kestää ja siinä voi olla erilaisia vaiheita.
Työterveysneuvottelu on mahdollisuus. Uhka siitä muodostuu, jos tarkoitus on väärä.
Neuvottelua ei saa käyttää työsuhdetta koskevien päätösten toimeenpanemiseen tai työyhteisökonfliktien ratkaisuun. Neuvottelua ei pidetä, jos työntekijä ei halua.
Lähteenä: Työterveyslaitos ja Työeläkeyhtiö Ilmarinen.
