Uramalli mahdollisti erilaisen vuoden

Arja Kuivalainen ja Sari Lamio ovat saaneet käyttää osan työajastaan kehittämiseen ja kouluttamiseen.

Kuvateksti
Fysioterapeutit Arja Kuivalainen ja Sari Lamio olivat mukana Helsingin kaupungin uramallin pilotoinnissa. Perusterveydenhuollossa uramalli on vielä harvinaisuus. Kuva: Kirsi Tuura

Lähes jokainen psykiatrinen potilas kärsii ahdistushäiriöistä. Monella oireet ovat jatkuneet jo vuosia. Harva on kuullut, että oireita voisi helpottaa psykofyysisillä harjoituksilla.

Tähän havahtuivat fysioterapeutit Arja Kuivalainen ja Sari Lamio. He työskentelevät Helsingin kaupungilla Psykiatria- ja päihdepalveluissa. Arjan työpaikka on Auroran sairaalassa ja Sarin pääasiassa Laakson sairaalassa.

Kumpikin on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan. Sen ydinajatus on, että keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden. Esimerkiksi ahdistunut tai paniikkioireista kärsivä voi oppia tunnistamaan alkuoireitaan ja oppia keinoja, joilla ehkäistä tai sietää ahdistuskohtauk­sia. Tavoitteena on, että keho tukee psyykkisestä sairaudesta selviämistä.

Arja ja Sari hakivat kaupungin uramalli-ohjelmaan, jotta saisivat opettaa menetelmiä esimerkiksi terveysasemien psykiatrisille sairaanhoitajille.

Ahdistus kuuluu elämään, mutta kun se alkaa haitata sitä, on hyvä etsiä apukeinoja. Menetelmistä hyötyvien potilaiden joukossa on masentuneita, ahdistuneita, ensipsykoosiin sairastuneita, työuupuneita ja ruumiinkuva­häiriöistä kärsiviä. Koulutuksiin osallistuneet hoitajat saivat samalla eväitä omaankin jaksamiseen ja stressin sietoon.

Arjan ja Sarin koulutuksiin osallistui vuoden aikana yli sata hoitajaa.

Sari pystyi hyödyntämään koulutuksissaan materiaalia ahdistuksenhallinnasta, jonka hän oli koonnut aiemmin Husin Mielenterveystaloon. Jokainen koulutukseen osallistunut pääsi itse kokeilemaan fyysisiä harjoituksia, jotka auttavat rauhoittumisessa ja rentoutumisessa.

Arja on perehtynyt erityisesti hengitysterapian menetelmiin. Hän on opiskellut hengityskouluohjaajaksi Tamkissa ja jännittäjäryhmän ohjaajaksi Psykologiainstituutin kautta. Hän kokosi aiheesta oppaan, joka on kaupungin intrassa kaikkien hoitajien saatavilla.

Hengitys on silta mielen ja kehon välillä. Jo pieni lapsi reagoi hengityksellään.

– Lapsi saattaa pidättää hengitystään, jos ei voi tai uskalla ilmaista itseään. Tavat siirtyvät aikuisuuteen. Niiden huomaaminen ja harjoitusten tekeminen voivat olla avain muutokseen, Arja sanoo.

Arjan koulutuksissa tutustuttiin omaan hengitystilaan ja kehon rajoihin suhteessa itseen ja toisiin.

Arja ja Sari kuuluvat ensimmäisiin uramalliin osallistuneisiin. Oma lähiesimies, osastonhoitaja Leena Slup innosti heitä hakemaan ja tuki muutenkin vuoden aikana. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi pilotoi uramallia viime vuonna. Nyt on jo valittu toisen vuoden osallistujat.

– Uramalli on lisännyt intoa työntekoon. On ollut kiinnostavaa tavata ja kouluttaa psykiatrisia sairaanhoitajia ja toimintaterapeutteja sekä kuulla, miten he suhtautuvat kehollisuuteen, Arja sanoo.

 Palaute koulutuksista oli hyvää: 64 prosenttia Arjan opetukseen osallistuneista aikoo käyttää hengitysterapian menetelmiä työnsä tukena. Sari sai palautekyselyistä arvosanan 4,83/5.

– Tämä vuosi antoi syvyyttä työskentelyyn. Olen aloittanut kaupungin palveluksessa 1990, ja väkisinkin siinä vähän leipiintyy. Tämä on auttanut etsimään uusia tapoja tehdä työtä. Muiden kouluttaminen on lisännyt itseluottamusta, Sari kertoo.

Psykofyysinen fysioterapia on pieni erikoisala, jota kaikki eivät tunne. Arjan ja Sarin pitämät koulutukset lisäsivät tunnettuutta ja aiheuttivat suorastaan lähetetulvan fysioterapeuttien pitämille yksilö- ja ryhmätunneille. Hoitajat osaavat aiempaa paremmin tunnistaa potilaat, jotka hyötyisivät harjoituksista. Koska menetelmät ovat nyt tuttuja, he osaavat kysyä, miten harjoittelu sujuu ja ohjata siinä itsekin.

Kiirettä vuoteen toi se, että koska uramallissa oli mukana kaksi henkilöä samasta yksiköstä, Arja ja Sari joutuivat puolittamaan siihen varatun ajan ja korvauksen.

Sari haki ja pääsi uramalliin vielä toiseksi vuodeksi. Aihe on sama, mutta kohderyhmä eri. Nyt hän vie ahdistuksenhallintaa erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten palveluihin, kuten koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon.

Kaupungin uramalliin on saatu pohjaa Husin uramallista. Perusterveydenhuollossa uramallit ovat vielä harvinaisuus. Perinteisesti hoitajan urakehitys on tarkoittanut etenemistä esimiestehtäviin, mutta malli vahvistaa sitä, että uralla voi edetä myös asiantuntijatehtäviin.

Uramallilla edistetään myös näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

– Helsingin kaupunki haluaa panostaa urakehitykseen. Se on osa työnantajan vetovoimaisuutta. Sosiaali- ja terveystoimessa halutaan olla kilpailukykyisiä ja tarjota kehittymismahdollisuuksia, sanoo hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen.

Juttua varten on haastateltu myös erityissuunnittelija Helena Soinia ja kehittämissuunnittelija Mari Riilaa.

Sari Lamion materiaalia psykofyysisistä ahdistuksenhallintamenetelmistä on Husin Mielenterveystalon ammattilaisille tarkoitetuilla sivuilla, www.mielenterveystalo.fi

 

Helsingin kaupungin uramalliohjelma

  • Ohjelmaan valittu saa käyttää vuoden ajan 30 prosenttia­ työajastaan kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Täksi ajaksi hänelle palkataan sijainen.
  • Valitulle maksetaan 5 prosentin tehtävälisä.
  • Ohjelmassa pääsee hyödyntämään erityis­osaamistaan. Ohjelmaan voivat hakea korkeakoulututkinnon suorittaneet sote-ammattilaiset. Lisäksi vaaditaan vähintään 30 opintopisteen lisäopintoja, jotka tukevat kehittämis­hanketta. Lähihoitajien mukaan ottaminen on kehitteillä.
  • Sote-alalta ohjelmaan valitaan vuodeksi­ kerrallaan 40 henkilöä.
  • Osallistujille tarjotaan asiantuntijuutta tukevia ­koulutuksia ja mentorointia.