Verkko-opinnot, harjoitteluajan palkka, Jobiili... Tässä 11 sote-opiskelijan päänvaivaa

Mikä askarruttaa sote-alan opinnoissa? Tehy-lehti kysyi ja opiskelijat vastasivat. Sanansa sanovat myös opettajat ja työelämän edustajat.

Kuvateksti
Sairaanhoitajaopiskelija Samu Jääskeläisen mielestä harjoitteluajalta pitäisi maksaa palkkaa kuten teknisillä aloilla. Samu kuvattiin Metropolian Myllypuron-kampuksen kierreportaissa. Kuva. Liisa Takala

1.Valinta

Soveltuvuutta sote-alalle on testattu perinteisesti yksilö- ja ryhmähaastattelujen avulla. Ammattikorkeakouluissa tätä ei enää tehdä, sillä ne yhtenäistivät pääsykokeensa viime vuoden lopulla. Nyt insinööri- ja sairaanhoitajaopintoihin haetaan yhteisellä kokeella ilman haastattelua ja soveltuvuustestiä. Sairaanhoitajilla on kuitenkin eri osiot kuin insinööreillä.

Ammatillisissa oppilaitoksissa on kuljettu toiseen suuntaan: ne ottivat soveltuvuustestit uudestaan käyttöön keväällä 2019. Ilmankin testiä voi päästä, jos opiskelee oppisopimuksella.

Anu Toljamolla on kokemusta ensihoidon pääsykokeesta, johon kuului tehtävien lisäksi yksilöhaastattelu. Hän sai opiskelupaikan Metropolia-ammattikorkeakoulusta Helsingistä. Hänen mielestään soveltuvuuskoe on tarpeellinen.

Laura Leppänen haki puolestaan opiskelemaan lähihoitajaksi muutama vuosi sitten. Oppilaitoksen palkkaama psykologinen tiimi testasi hakijoita ryhmä- ja yksilöhaastattelujen sekä kirjallisten tehtävien avulla päivän ajan. Soveltuvuustesti oli hänen mielestään kattava.

Laurea-ammattikorkeakoulun johtaja Kati Komulainen painottaa, että pääsykoe ja päätös hakeutua opiskelemaan ovat kaikista tärkeimpiä hetkiä opiskelijan elämässä. Hänestä olisi suotavaa, että opiskelija ymmärtäisi mahdollisimman tarkasti, mihin on hakemassa.

– On hyvä kysyä itseltään, haluaako alalle ja mitä siitä tietää.

Nykyään ammattikorkeakoulujen pääsykokeissa on käytössä myös ensikertalaisten kiintiöt.

– Moni vanhempi motivoitunut hakija jää tämän takia ilman opiskelupaikkaa. Aloittavien osaaminen huolestuttaa, sanoo Toljamo.

2. Verkko-opinnot

Pääkaupunkiseudulla toimiva Laurea tarjoaa opiskelijalle monen muun oppilaitoksen tavoin kolme vaihtoehtoa: päiväopinnot, monimuoto-opiskelun tai verkkopainotteiset opinnot.

– Tilanne on parempi kuin vaikkapa 1990-luvulla, jolloin oli vain päivämuotoinen ja aikuisopiskelu, johon kaikki eivät edes päässeet, sanoo Laurean Kati Komulainen.

Opiskelutapaa valitessa pitäisi tuntea itsensä opiskelijana ja miettiä, mikä soveltuu parhaiten omaan elämäntilanteeseen. Monimuoto-opiskelu antaa mahdollisuuden käydä töissä. Se sopii esimerkiksi sellaiselle, jolla on jo lähihoitajan koulutus.

Verkkopainotteinen opiskelu onnistuu, vaikka asuisi syrjäseudulla. Laureassa verkkopainotteisesti opiskelevilla on intensiiviviikot, joiden aikana opiskellaan simulaation avulla. Harjoittelut ovat samalla tavalla kuin muillakin.

Verkko sopii varsinkin teoriaopetukseen, mutta ryhmäytymisen kannalta se on huono.

Opiskelija tarvitsee verkko-opiskelussa opettajan tukea, toteaa Metropolian lehtori Helena Väänänen. Opettajan pitää varata verkko-opintohin aikaa, ja ne vaativat opettajan aktiivista osallistumista.

– Verkko-opiskelu on saanut opiskelijoilta myönteistä palautetta, kun opiskelijat ovat ensin lukeneet esimerkiksi asiantuntijan kirjoittaman artikkelin ja siitä on käyty sitten verkossa keskustelua. Näin opiskelijat pääsevät jakamaan ammatillista osaamista keskenään.

Oppilaitosten säästöt näkyvät joissakin paikoissa isoina ryhmäkokoina. Ryhmässä voi olla 60 opiskelijaa – ja verkko-opinnoissa paljon enemmän.

3. Tutor-opettaja

Opinnot saattavat tyssätä vaikkapa veri- tai pistoskammoon. Apua on onneksi saatavilla, sillä esimerkiksi Laureassa jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tutor-opettaja. Tämä on Laurean johtajan Kati Komulaisen mukaan välttämätöntä, sillä monet opiskelijat tietävät opinnot aloittaessaan liian vähän alasta.

– Opiskelijan ja tutor-opettajan väliseen työskentelyyn on varattava riittävästi aikaa.

4. Simulaatio

Oppilaitokset panostavat nykyaikaisiin oppimisympäristöihin, kuten simulaatio-opetukseen. Näin opiskelijat pääsevät harjoittelemaan tositilanteita jäljittelevissä olosuhteissa.

– Tilanteissa tulevat esille vuorovaikutus, hoitotyön etiikka ja päätöksenteko. Simulaatio-opinnot ovat kaikille pakollisia, ja niihin osallistumisesta pidetään kirjaa, korostaa lehtori Helena Väänänen.

5. Lääkelaskut

Metropoliassa jokaisella opiskelijalla on lääkehoitopassi, johon kirjataan osaaminen jokaisella hoitotyön osa-alueella. Lääkelaskuopintojen tukena ovat työpajat, joihin voi osallistua halutessaan.

– Kaikkien opiskelijoiden lääkehoito-osaaminen varmistetaan opintojen eri vaiheissa, kertoo lehtori Helena Väänänen.

Myös lähihoitajaopiskelija Laura Leppänen on tyytyväinen on lääkelaskuopetukseen. Peruslaskut on käyty läpi huolella.

– Olemme harjoitelleet yhdessä. Ja jos on ollut vaikeuksia, on saanut hyvin tukea.

6. Jobiili

Harjoittelupaikkojen saaminen on monelle todellinen stressitekijä. Koska paikat Jobiili-varausjärjestelmässä avautuvat tietyllä kellonlyömällä, paikan saaminen on sekuntipeliä.

– Sivua on päivitettävä koko ajan. Jos ajoitus osuu nappiin, voit olla niiden onnekkaiden joukossa, jotka onnistuvat saamaan hakemansa paikan. Jos ei ole mahdollisuutta olla koneen ääressä juuri silloin vaikkapa harjoittelun takia, jää ilman harjoittelupaikkaa, sanoo Tehyn opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja ja sairaanhoitajaopiskelija Erik Indola.

Jobiili tuli käyttöön syksyllä 2017. Alkuaikoina saattoi käydä niin, että harjoittelupaikan pääsi varaamaan jo ennen kuin haku oli auki. Enää järjestelmässä ei ole ollut tällaisia teknisiä ongelmia.

7. Harjoittelu

Koska opiskelijoiden määrä on lisääntynyt, myös harjoittelupaikkojen tarve on kasvanut. Harjoittelu on porrastettu koko lukukauden ajaksi.

Fiksut työnantajat ymmärtävät opiskelijaohjauksen arvon – se on kuin ensimmäinen rekrytointitilaisuus. Varsinkin lähihoitajaopinnoissa voi olla nuoria, jotka eivät ole olleet kertaakaan sairaalassa.

Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin kaupungilta sanoo, että opiskelijat tuovat työyhteisöihin tuoreen tuulahduksen.

– He ovat kiinni ajassa ja opettavat myös työntekijöitä.

Ensihoitajaopiskelija Anu Toljamo on havainnut, että koulun ja harjoittelupaikkojen odotukset menevät välillä ristiin. Opettajat ajattelevat, että kyllä harjoittelupaikassa opetetaan. Harjoittelupaikassa taas ihmetellään, että eikö koulussa ole opetettu.

– Oppimisesta jätetään liian paljon opiskelijan omalle vastuulle.

Keväällä sairaanhoitajaksi valmistuva Samu Jääskeläinen tietää opiskelijoita, joiden valmistuminen on viivästynyt, koska tarjolla ei ole ollut riittävästi sopivia harjoittelupaikkoja. Itse harjoittelussa häntä huolestuttaa potilasturvallisuus.

– Kun on liian vähän henkilöstöä, opiskelija ei voi olla vain opiskelija. Hän joutuu olemaan kuin yksi työntekijöistä.

Husin hoitotyön kliininen opettaja Susanna Ruuskanen kehottaa tulemaan harjoitteluun avoimin mielin. Hän muistuttaa, että opiskelija arvioidaan aina asetettujen tavoitteiden – ei persoonan – pohjalta. Ensin arvioidaan osaamisen lähtötaso ja sitten asetetaan tavoite.

– Ei tarvitse jännittää vaikka varmasti mietityttää, kuinka reagoin, kun kohtaan vaikkapa sairaan lapsen ja mietin, pystynkö tukemaan vanhempia.

Ensimmäisen harjoittelupaikan jännitystä voi helpottaa se, että pääsee harjoittelemaan haastavia tilanteita etukäteen simulaation avulla.

8. Kielitaito

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitaidossa voi olla suuria eroja. Esimerkiksi Helsingissä on opintojen tueksi omia ryhmiä lähihoitajiksi opiskeleville maahanmuuttajille.

Rekrytoitaessa ammatillisen kielitaidon pitää olla sellainen, että potilasturvallisuus pystytään takaamaan, sanoo hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen.

– Hoitajan on osattava selittää asia potilaalle, pystyttävä tekemään kirjaukset potilasasiakirjoihin sekä ymmärrettävä, mitä esimerkiksi omainen tai lääkäri sanoo puhelimessa.

9. Ohjaaja

Opiskelijan toiveena on saada ohjaajaksi motivoitunut ja ammattitaitoinen hoitaja, mutta ohjaajien osaamisessa ja työkokemuksessa on luonnollisesti suuria eroja.

– Opiskelijat hakevat esikuvaa, hoitotyön ammattilaista, jolla on hyvä eettinen osaaminen ja hyvät vuorovaikutustaidot, lehtori Helena Väänänen sanoo.

Opiskelijat myös toivovat, että ohjaajalla riittäisi aikaa opiskelijoille. Jos henkilöstömitoitus on tiukka, se ei onnistu.

Samu Jääskeläinen tietää paikkoja, joissa ohjaajalla on esimerkiksi neljä ohjattavaa.

– Opiskelijat joutuvat ottamaan silloin vastuun osasta hoitoa. Tämä voi onnistuakin, mutta varmasti syntyy tilanteita, joissa ohjaaja ei ole paikalla vaan opiskelijat ohjaavat toisiaan.

10. Harjoittelupalkka

Sote-alan opiskelija ei saa harjoittelusta palkkaa. Vaikka opiskelija pärjäisi taloudellisesti koulua käydessään, toimeentulovaikeuksia voi tulla harjoittelun aikana. Halpaa opiskelijaruokailua ei ole tarjolla, ja matkakulut voivat kasvaa, jos harjoittelupaikka on kaukana.

Oppilaskuntansa puheenjohtajana toiminut Samu Jääskeläinen pitää palkatonta harjoittelua suurena epäkohtana, sillä monella muulla amk-alalla harjoittelu on palkallista.

– Miten voidaan perustella, että ammattikorkeakoulun teknisellä puolella maksetaan korvausta mutta saman oppilaitoksen sote-puolella ei makseta mitään? Sen sijaan koulu maksaa työpaikalle, että opiskelijat pääsevät harjoitteluun.

Koulujen harjoittelupaikoille maksaman rahan voisi Jääskeläisen mielestä käyttää lähiopiskelun parantamiseen.

– Opiskelijoita käytetään ajoittain hyväksi. Heillä pyritään korvaamaan pääkaupunkiseudun henkilöstöpulaa.

11. Tulevat työpaikat

Sairaanhoitajaopiskelija Samu Jääskeläinen sanoo, että vaativimpiin paikkoihin harjoittelemaan päässeiden tiedot ja taidot ovat paremmat kuin muilla.

– He myös pääsevät muita todennäköisemmin töihin vaativiin paikkoihin, koska perehdytystä tarvitsee antaa vähemmän.

Toisaalta opiskelijat tähyilevät huonon palkkauksen takia naapurimaihin.

– Monet suunnittelevat lähtevänsä Ruotsiin tai Norjaan, jossa palkka ja työolot ovat toista maata kuin Suomessa.

Juttuun on haastateltu myös Tehyn koulutuspoliittista asiantuntijaa Kirsi Cocoa ja järjestöasiantuntija Marko Tanhulaa.

Opiskelija, liity Tehyn jäseneksi

  • Onko työsopimus kunnossa? Saanko oikeaa palkkaa? Tehyn jäseneksi kannattaa liittyä jo opiskeluaikana, sillä Tehy auttaa ja neuvoo työehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Lähin apu löytyy usein omalta työ- tai harjoittelupaikalta, sillä tehyläisen luottamusmiehen puoleen voi kääntyä kaikissa työehtoja koskevissa kysymyksissä.
  • Opiskelijajäsenyys on maksuton. Opiskelijajäsen saa silti samat jäsenedut kuin varsinainen jäsen. Etuihin kuuluu muun muassa vakuutus työssä sattuvia vahinkoja vastaan. Siitä voi olla korvaamatonta hyötyä jo työharjoittelussa ja kesätöissä. Lisäksi opiskelijat saavat vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ilmaiseksi.
  • Opiskelijajäsenet voivat myös äänestää ja olla ehdokkaana Tehyn vaaleissa. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2021.
  • Opiskelijan kannattaa liittyä myös Tehyn opiskelijayhdistykseen. Opiskelijayhdistyksessä on noin 20   000 jäsentä, mikä tekee siitä sosiaali- ja terveysalan suurimman opiskelijajärjestön.
  • Tehy maksaa työttömyyskassan jäsenyyden opiskelijan puolesta. Kassan jäseneksi on hyvä liittyä, jos tekee töitä opintojen ohella.

www.tehy.fi/liity