Neuvottelut hyvinvointialueilla käynnistynevät kevään aikana, kun työnantajat järjestelevät toimintojaan uusiksi.
Yhteistoiminta- eli yt-neuvottelut pohjautuvat yhteistoimintalakiin, jonka tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua.
Neuvotteluja käydään hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yksityissektorilla puhutaan yt-neuvottelujen sijasta muutosneuvotteluista.
Yt-neuvottelut yhdistyvät monen mielessä irtisanomiseen, mutta kyse on paljon muustakin.
Neuvottelut on käytävä esimerkiksi silloin, jos työpaikalla tehdään henkilöstöön vaikuttavia muutoksia työn järjestelyissä ja palvelurakenteessa. Tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä ja työyhteisöä koskeviin päätöksiin.
Tehy soisi, että yt-neuvottelut käytäisiin kaikissa muutostilanteissa. Henkilöstön kuuleminen ja sen näkemysten huomioonottaminen on hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Myös neuvottelujen tulos pitää käydä henkilöstön kanssa avoimesti läpi.
Hyvinvointialueelle siirtymisestä aiheutuu erilaisia muutoksia. Esimerkiksi esihenkilöiden työtehtävien päällekkäisyys uudessa organisaatiossa edellyttää neuvotteluja.
Neuvottelut on käytävä ennen kuin tehdään päätöksiä.
Tehyläisiä edustaa yt-neuvotteluissa yleensä luottamusmies. Jos muutos koskee yhtä tai muutamaa työntekijää, myös he voivat osallistua neuvotteluun.
Hyvä yhteistoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kokouskäytännöt on sovittu yhteisesti, ja asiat on valmisteltu hyvin.
Keskustelu on avointa, ja luottamusmies saa tarvitsemansa tiedot työnantajalta.
Työnantaja ei sanele asioita, vaan luottamusmiehellä on aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.
Osapuolet tekevät yhteistyötä ja keskustelevat myös virallisten kokousten ulkopuolella.
Ota yhteyttä luottamusmieheen heti, kun työnantaja esittää esimerkiksi muutosta tehtäviisi tai siirtoa toiseen työpisteeseen.
Luottamusmies selvittää, onko työnantajalla oikeus muuttaa tehtäviäsi yksipuolisesti vai pitääkö muutoksesta neuvotella.
Jos kyse on olennaisesta työsuhteen ehdon muuttamisesta, yksipuolinen muuttaminen edellyttää, että työnantajalla on irtisanomisperuste.
Peruste voi olla esimerkiksi se, että työnantaja järjestää toimintaa uusiksi ja tarjoaa irtisanomisen vaihtoehdoksi toisenlaisia työtehtäviä.
Vaikka työnantajalla olisi sinänsä oikeus muuttaa tehtäviä, muutoksesta on Tehyn mukaan aina syytä neuvotella.
Neuvottelemalla työnantaja ei kuitenkaan voi muuttaa laitonta toimenpidettä lailliseksi.
Uusia työtehtäviä ei pidä aloittaa ennen kuin muutos on todettu lailliseksi. Tilannetta on vaikea korjata jälkikäteen, jos olet jo aloittanut uudet tehtävät.
Asiantuntijana Tehyn juristi Mirja Kinnunen.
