Suhteellisesti suurin osuus täyttämättömiä tehtäviä on psykologeilla. Hyvinvointialueiden psykologin viroista 4,4 prosenttia on täyttämättä. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa 95:tä tehtävää.
Luvut eivät anna koko kuvaa henkilöstöpulasta, sillä hyvinvointialueet ovat joutuneet sopeuttamaan talouttaan ja vähentämään henkilöstömenoja. Lisäksi osa hyvinvointialueista ei vastannut KT:n kyselyyn.
”Rahoituslain vuoksi henkilöstömenoja on täytynyt sopeuttaa rajusti monilla hyvinvointialueilla, ja se näkyy tilapäisesti henkilöstön rekrytoinneissa. Ankaratkaan säästökuurit ja koko talouden heikko kehitys eivät ole poistaneet lääkäripulaa. Pitkällä aikavälillä soten työvoimatarve on kasvava”, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
Hyvinvointialueet raportoivat KT:n kyselyssä ensimmäistä kertaa lisävakanssien tarpeesta suhteessa väestön palvelutarpeeseen. Tätä kysyttiin olettaen, että taloudelliset syyt eivät estäisi rekrytointia.
Luvut tarkoittavat sitä, että nykyisten aukiolevien tehtävien täyttäminen ei riittäisi. Sen lisäksi pitäisi perustaa lisävakansseja, jotta palvelutarpeet täyttyisivät.
Lisätarve olisi hyvinvointialueiden vastausten mukaan yhteensä 1 281 uudelle ammattilaiselle. Heistä noin 430 olisi lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, 230 sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia sekä 200 sosiaalihuollon lähihoitajia ja 100 sosiaaliohjaajia.
Työvoimapula johtuu osittain siitä, että erityisesti lääkäreitä ei kouluteta tarpeeksi Suomessa. Jo yli kolmannes laillistetuista lääkäreistä on saanut koulutuksensa ulkomailla.
