Kolme hyvinvointialuetta joutui niin sanotulle tarkkailuluokalle

Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet joutuivat arviointimenettelyyn eli niin sanotusti tarkkailuluokalle taloustilanteensa vuoksi.

”Tarkoituksena on turvata alueen edellytykset järjestää asukkaidensa tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Menettelyssä arviointiryhmä käy läpi, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi”, kommentoi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän, johon nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä.

Puheenjohtajaksi nimetään alueesta ja ministeriöistä riippumattoman henkilö. Puheenjohtajan valinnasta pyydetään lausunto hyvinvointialueelta.

Arviointiryhmä tekee ehdotukset hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sote-palvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. 

Arviointiryhmät nimetään elokuun lopulla, ja ne aloittavat työnsä syyskuussa. Tavoitteena on, että työ saadaan päätökseen kesän 2026 alussa.

Arviointimenettely rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Rajoitusten tarkoituksena on estää alueen taloustilanteen heikentyminen ja varmistaa, että arviointiryhmän ehdotuksia noudatetaan koko toimenpideohjelman ajan.

Arviointiryhmä ottaa kantaa myös aluejakoselvityksen käynnistämiseen. Aluejakoselvitys on erillinen prosessi, jonka mahdollisesta käynnistämisestä valtiovarainministeriö päättää erikseen, kun arviointiryhmän työ on päättynyt.