Lupa imettää – Suomen ensimmäinen kirjaus imetystauosta työehtosopimukseen

Hyvinvointialueita ja kuntia koskeviin työehtosopimuksiin saatiin ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kirjaus, jonka avulla turvataan synnyttäneen henkilön oikeus imettää lastaan työajalla. Lisäksi työehtosopimuksiin tuli raskaus- ja vanhempainvapaata koskevia muutoksia.

Kuvateksti
Oikeus on enintään 15 minuutin mittaiseen imetystaukoon.
Kuva: iStock

Uudet työ- ja virkaehtosopimukset edistävät tasa-arvoa ja parantavat työelämän laatua. Erityisesti tämä näkyy raskaana olevien, synnyttäneiden ja perhevapaata käyttävien oikeuksissa.

Kyseessä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus, hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus ja kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus.

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa työehtosopimuksen avulla turvataan synnyttäneen henkilön oikeus imettää lastaan työajalla, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeutta turvaavassa sopimuksessa on edellytetty.

Mainos alkaa
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje. Taustalla kannettavan näytöllä iloisia festivaalijuhlijoita. Mainoksessa teksti: "Voita festariliput! Tilaa Tehy-lehden uutiskirje ja voita liput Tikkurila Festivaaleille! Arvonta suoritetaan 18.6." sekä painike "Osallistu arvontaan".
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje. Taustalla kannettavan näytöllä iloisia festivaalijuhlijoita. Mainoksessa teksti: "Voita festariliput! Tilaa Tehy-lehden uutiskirje ja voita liput Tikkurila Festivaaleille! Arvonta suoritetaan 18.6." sekä painike "Osallistu arvontaan".
Mainos päättyy

”Nyt julkisen sektorin työnantajat avaavat latua ja mahdollistavat aidosti sen, että perhevapaita voidaan muutenkin kuin teoriassa jakaa vanhempien välillä tasaisesti, kun lasta voidaan imettää tai maitoa pumpata työajalla ja töiden lomassa. Tämä on aikamoinen tasa-arvoteko KT:lta ja olen ylpeä tästä imetysmyönteisestä askeleesta”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Näin toteutui Tehyn vuoden 2025 neuvottelukierrokselle asettama tavoite. Sovitun määräyksen taustalla on ILO:n äitiyssuojelusopimus, jossa naisille taataan oikeus palkalliseen imetystaukoon työajalla.

”On häpeällistä, että Suomi ei ole ratifioinut ILO:n äitiyssuojelusopimusta. Lainsäädäntömme ei turvaa oikeutta imetykseen tai maidon pumppaamiseen työaikana.”

Jatkossa alle 1-vuotiasta lastaan imettävällä työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus palkalliseen enintään 15 minuutin mittaiseen imetystaukoon työpäivän aikana. Edellytyksenä on, että hänen työvuoronsa kestää vähintään kuusi tuntia. Tauko myönnetään, mikäli se on mahdollista työn luonne ja työyhteisön toiminta huomioon ottaen. Imetystauko luetaan työaikaan, mutta sen aikana ei saa poistua työpaikalta.

Tauon ajankohdasta sovitaan ensisijaisesti työntekijän ja työnantajan kesken, mutta esihenkilö voi määrittää sen, kunhan imettäjän ja lapsen tarpeet sekä työn sujuvuus ja asiakas- tai potilasturvallisuus otetaan huomioon. Tauko voidaan pitää yhtenä tai useampana jaksona, ja se pyritään sijoittamaan muun tauon yhteyteen. Työpäivän alkuun tai loppuun taukoa ei voida määrätä.

Imetystaukoa voi käyttää joko lapsen imettämiseen tai maidon pumppaamiseen. Taukoon sisältyy koko siihen kuluva aika, kuten mahdolliset siirtymiset, vaatteiden vaihto, peseytyminen ja muut valmistelut. Taukoa ei tarvitse pitää täsmällisesti tiettynä kellonaikana, vaan se voidaan ajoittaa työn kannalta sopivaan aikaikkunaan.

Uudet työehtosopimukset saivat myös muita raskauteen ja perhevapaisiin liittyviä määräyksiä. Jatkossa opintovapaan saa keskeyttää raskaus- tai vanhempainvapaan ajaksi. Raskaana olevalla tai synnyttäneellä viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus keskeyttää aiemmin myönnetty opintovapaa enintään 105 arkipäivän ajaksi raskausvapaan ja/tai vanhempainvapaan vuoksi. Näiden perhevapaiden palkallisuus määräytyy työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan.

Perhevapaiden päätyttyä opintovapaa jatkuu, jos alun perin haettua opintovapaata on vielä jäljellä perhevapaan päättyessä. Lisäksi työntekijällä on oikeus hakea ja pitää myöhemmin se opintovapaan osa, joka jäi keskeytyksen vuoksi käyttämättä. Se voi olla enintään 105 arkipäivää.

Lisäksi työehtosopimuksiin tuli raskaus- ja vanhempainvapaata koskeva muutos. Raskaus- ja vanhempainvapaa on palkallista nyt myös tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen eikä työntekijä tai viranhaltija ole ehtinyt hakea palkallista vapaata etukäteen.

Näissä tapauksissa ei tarvitse noudattaa tavanomaista määräaikaa, jonka mukaan vapaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen sen aiottua alkamista.

Palkallisuuden edellytyksenä on kuitenkin, että muut raskaus- tai vanhempainvapaan palkallisuutta koskevat ehdot täyttyvät ja että vapaan hakeminen tapahtuu ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.

Tehyn ja muiden pääsopijajärjestöjen sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hallinnot hyväksyivät sopimukset maanantaina. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset kattavat ajan 1.5.2025-29.2.2028.

Lue lisää

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia