“Mielenterveyden haasteisiin liittyy paljon stigmaa, ja moni koki, että vanha mielenterveyden diagnoosi nousi kirjauksissa esiin, vaikka olisi mennyt lääkäriin fyysisen vaivan vuoksi.”
Kokemuksia sähköisistä potilastiedoista on tutkittu aiemminkin, mutta Simolan vetämä tutkimus on ensimmäisiä, joka vertailee eri potilasryhmiä keskenään. Vastaajat kertoivat kokemuksistaan omin sanoin sen sijaan, että heille olisi annettu valmiita vastausvaihtoehtoja.
Loukkaavilta tuntuneet kirjaukset sisälsivät vastaajien mukaan virheitä, epäolennaista tietoa ja epäkunnioittavaa kieltä.
”Vastauksissa nousi esimerkiksi hankalaksi potilaaksi, luulosairaaksi tai narkomaaniksi nimittäminen. Myös seksielämän yksityiskohtien ja siviilisäädyn esiin nostaminen epäolennaisessa yhteydessä sekä henkisen tilan mainitseminen koettiin loukkaavana”, Simola kertoo.
Kirjausten tyyli saatettiin kokea vähättelevänä tai syyllistävänä. Vastaajien mielestä kirjaukset saattoivat vääristellä heidän sanomisiaan tai tärkeää tietoa oli jätetty kirjaamatta. Vastaajat kokivat, että virheellisiä kirjauksia oli vaikea korjata.
Simolan mukaan kokemus kuulluksi tulemisesta sekä yllätysten välttäminen voisivat ehkäistä loukkaantumisia.
”Jos lääkäri ottaisi esimerkiksi ylipainon puheeksi jo vastaanottotilanteessa, potilas ei yllättyisi sen mainitsemisesta kirjauksessa. Mutta jos merkintä painosta ilmestyy kirjauksiin ikään kuin piilossa, se voi tuntua pahalta.”
Tutkimuksen mukaan naiset, nuoret, terveytensä huonoksi kokevat sekä korkeakoulutetut loukkaantuivat todennäköisemmin kuin muut. Iäkkäämmät vastaajat taas eivät loukkaantuneet herkästi.
”Naiset käyttävät ylipäätään paljon sähköisiä terveyspalveluita, ja nuoret olivat saaneet muita useammin hoitoa mielenterveyden haasteisiin. Loukkaantumiselle voi myös altistaa, jos ihminen kokee terveytensä ja elämäntilanteensa huonoksi. Lisäksi korkeakoulutetuissa saattaa olla tiedostavampia vastaajia kuin muissa ryhmissä”, Simola kertoo.
Suomi ja Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä sähköisten terveystietojen kirjaamisessa. Suomessa useimmilla on mahdollisuus lukea itseään koskevia kirjauksia.
”Kaikkialla tällainen avoimuus ei ole itsestään selvää. Monissa maissa terveydenhuollon ammattilaiset pohtivat, onko esimerkiksi mielenterveyttä koskeviin kirjauksiin pääsystä potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka tutkimusten mukaan se lisää potilaiden luottamusta terveydenhuoltoon. Seuraavaksi tutkimmekin mielenterveyden ammattilaisten näkemyksiä kirjausten avoimuudesta Suomessa”, Simola kertoo.
Tutkimus julkaistiin Journal of Medical Internet Research -lehdessä. Aalto-yliopiston lisäksi tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Uppsalan, Manchesterin, Karlstadin ja Skövden yliopistoista sekä Pohjois-Norjan ja Uppsalan yliopistollisista sairaaloista.
