Koko järjestelmää kuormittaa vakava rahoitusongelma. Valtaosa alueista on hakenut lisäaikaa alijäämien kattamiseen ja kolme uutta aluetta on joutunut valtion arviointimenettelyyn.
Tehy muistuttaa, että maan hallitus on perustellut politiikkaansa sillä, että hyvinvointialueiden valtionrahoitus on kasvanut. Pelkkä euromääräinen kasvu ei kuitenkaan kerro siitä, onko palvelujen toimintaedellytyksiä vahvistettu.
Tehy vaatii, että julkisten palveluiden rahoituksen on oltava veronalennuksia tärkeämpää. Järjestön mukaan seuraavalla hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoitusmalli on uudistettava niin, että rahoitus vastaa nykyistä paremmin alueiden todellista palvelutarvetta ja mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun. Lisäksi yhteisöveron alentamisesta on luovuttava.
”Ei ole mahdollista rakentaa parempia palveluja, kehittää toimintaa ja pitää henkilöstöä alalla, jos tavoitteissa maalin paikkaa siirretään jatkuvasti. Ensi vaalikaudella on lopetettava sote-rahoituksen käyttäminen poliittisena pelinappulana ja luotava hyvinvointialueille pitkäjänteinen, ennakoitava näkymä”, sanoo Millariikka Rytkönen.
Tehy vaati jo kevään 2026 kehysriihen alla sote-leikkausten lopettamista, yhteisöveron alentamisen ja suurituloisten veronkevennysten perumista.
Jatkuvilla säästö- ja yhteistoimintaneuvotteluilla on hintansa myös henkilöstölle. Tehyn vuonna 2025 julkaiseman laajan selvityksen perusteella hyvinvointialueilla työskentelevistä 64 prosenttia kertoi, kuinka heidän työssä jaksamisensa ja työhyvinvointinsa ovat heikentyneen hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Vain 28 prosenttia uskoi jaksavansa työuransa loppuun asti.
”Hoitajat ovat tehneet osansa. He ovat venyneet henkilöstöpulassa, säästöissä ja jatkuvissa organisaatiomuutoksissa. Tämän on yksinkertaisesti loputtava ensi vaalikaudella. Hoitajien kannattaa katsoa tarkkaan kenelle antavat äänensä eduskuntavaaleissa."
