Tutkimus tarkasteli kahta vaihtoehtoista kehityskulkua laitos- ja asumispalveluiden tarjonnalle. Jos palveluiden tarjonta pysyy vuoden 2018 tasolla, pitkäaikaishoidon asiakkaiden kokonaismäärä kasvaisi vuoteen 2040 mennessä liki 60 prosenttia noin 117 000 henkilöön. Heistä noin kolme neljästä sairastaisi muistisairautta, ja kotona asuvia muistisairaita olisi arviolta noin 126 000.
Jos palveluiden tarjonta sen sijaan jatkaa vähenemistään samaan tahtiin kuin ennen vuotta 2018, pitkäaikaishoidon asiakkaiden määrä laskisi noin 10 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Samalla kotona asuvien muistisairaiden määrä kasvaisi noin 71 000 henkilöstä jopa 170 000 henkilöön.
”Väestön hoivantarve kasvaa riippumatta sitä, kuinka paljon hoivapaikkoja on tarjolla. Myös kotona asuvat muistisairaat tarvitsevat usein runsaasti tukea ja hoivaa”, muistuttaa tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.
Korhosen mukaan paljon hoivaa tarvitsevien kotihoito ei välttämättä ole yhteiskunnalle ympärivuorokautista hoivaa edullisempi ratkaisu.
Vaikka muistisairauksien ilmaantuvuus pieninisi tulevina vuosina, muistisairautta sairastavien määrä kasvaisi edelleen merkittävästi väestön ikääntymisen vuoksi. Kasvu olisi kuitenkin maltillisempaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekisteriaineistoja, joiden avulla seurattiin 65 vuotta täyttäneiden muistisairausdiagnooseja ja pitkäaikaishoidon käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon laitos- ja asumispalveluissa vuosina 2000–2018. Tulevaa kehitystä arvioitiin useissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa, jotka perustuivat erilaisiin oletuksiin muistisairauksien ilmaantuvuuden, kuolleisuuden ja pitkäaikaishoidon tarjonnan kehityksestä.
