Helsingin Sanomien jutussa kysyttiin Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkoselta, miksi naisten ostovoima on parantunut enemmän.
"Vastaus oli yksinkertainen: naisten ostovoima on parantunut enemmän isompien palkankorotusten ansiosta. Jutussa nostettiin esille myös naisvaltaisille aloille sovitut pitkäkestoiset palkkaohjelmat", Rytkönen sanoi.
"Uutisen jälkeen homma meni erikoiseksi. Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman riensi Instagramiin postaamaan uutisesta, että ”määrätietoinen työmme kantaa hedelmää ja uusia toimia tehdään. Pardon my french, mutta jo on pokkaa pääministeripuolueella!"
Rytkönen muistutti puheessaan, että vuoden 2022 historiallisen tuloksen synnyttäjinä olivat vain ja ainoastaan tehyläiset ja superilaiset.
"Me taistelimme ihan itse palkankorotukset ja palkkaohjelmat. Solidaarisuutta ei irronnut mistään. Pitäessämme laillista mielenosoitusta eduskuntatalon edessä mieskansanedustaja tuli huutamaan meille ”HILJAA”, mutta me emme vaienneet. Me jatkoimme taistelua. Laillisin keinoin."
Kun muut liitot tyytyivät sovintolautakunnan esitykseen kesällä 2022 ja allekirjoittivat sopimuksen, tehyläiset jatkoivat taistelua SuPerin kanssa tasa-arvoisemman palkkauksen puolesta.
"Vuoden 2022 historiankirjaan jäävien tapahtumien hedelmät kelpaavat kyllä kaikille, mutta ei anneta historiankirjoituksen vääristyä."
Rytkönen huomautti, että erityisesti naisvaltaisella sote-alalla tämä oli historiallista. Palkkakuopan kaventaminen ei ollut vain talouskysymys vaan se oli tasa-arvoteko. Se oli viesti siitä, että vaativa ja vastuullinen työ ansaitsi oikeudenmukaisen korvauksen.
"Kun palkat nousevat enemmän kuin hinnat, se tarkoittaa arjessa enemmän liikkumavaraa, turvaa ja arvostusta."
Tasa-arvoa ja naisten asemaa työelämässä uhkaa seuraavaksi hallituksen laatima lakiesitys määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottamiseksi. Määräaikaiset työsuhteet vaikeuttavat jo nyt hoitajien oman elämän suunnittelua ja esimerkiksi perheen perustamista. Silti eduskunta on pian hyväksymässä lakiesityksen, joka helpottaisi määräaikaisten työsuhteiden käyttöä.
"Pääministeri Orpon hallitus on kyykyttänyt työntekijöitä työllisyyden parantamisen nimissä kohta kolmen vuoden ajan muun muassa lakko-oikeutta heikentämällä, palkkamonttulailla ja potkulailla", Rytkönen totesi.
Rytkönen kuvaili miten Kokoomus ajaa määräaikaisuuslain muutosta kuin käärmettä pyssyyn, vaikka oikeusoppineet ovat eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tyrmänneet koko lain poikkeuksellisen jyrkästi.
"Tämä ei vaikuta kokoomuksen työministeriin millään tavalla, vaan laki yritetään ajaa väkisin voimaan 1.4. Jos laki tulee voimaan, se iskee meihin naisiin erittäin korkealta ja kovaa."
Tiistaina iltapäivällä julkisuuteen tuli Ylen välittämänä STT:n uutinen, että eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta on päättänyt lähettää lakiesityksen perustuslakivaliokuntaan.
Lakiesityksen mukaan työnantaja voisi tehdä ”uuden” työntekijän kanssa työsuhteen ensimmäisen vuoden aikana ilman perusteltua syytä 1–3 määräaikaista työsopimusta, joiden yhteiskesto ei ylitä yhtä vuotta. Työntekijä katsotaan ”uudeksi”, jos viimeksi päättyneestä sopimuksesta kyseisen työnantajan kanssa on kulunut vähintään kaksi vuotta.
Tämä lisäisi määräaikaisten työsopimusten ketjutusta ja laillistaisi raskaussyrjinnän aina, jos työntekijä jäisi perhevapaalle määräaikaisesta työsuhteesta ja palaisi töihin kahden vuoden perhevapaan jälkeen.
"Hallituksen esityksen lukeminen on kylmäävää. Uskallan väittää, että todellisuudessa, jos tämä ketjutuslaki hyväksytään, se tulee olemaan suurin yksittäinen miesten ja naisten välistä tasa-arvoa heikentävä päätös tällä vuosituhannella, todennäköisesti koko tasa-arvolain voimassaoloaikana. Meidän on estettävä tämän lain voimaantulo!"
Puheensa lopussa Rytkönen kertoi miten hänellä oli ennen vakituista kätilön työsopimusta 55 määräaikaista työsopimusta viiden vuoden aikana. Eikä se ollut hänen mukaansa vielä edes paljon. Kun tehyläisiltä kysyttiin asiasta, eräällä hoitajalla oli ollut yli 160 työsopimusta seitsemän vuoden aikana.
"Jos tämä laki olisi ollut silloin voimassa, niitä olisi luultavasti ollut vielä huomattavasti enemmän. Hallituspuolueissa on 41 naiskansanedustajaa. Mitä ihmettä he ajattelevat, kun muutaman viikon päästä hyväksyvät puoluekurin nimissä tämän täysin pähkähullun ja järkyttävän lain", Rytkönen kysyi puheensa lopussa.
"Minun mittani on täynnä tätä hallitusta ja tätä tasa-arvon järjestelmällistä tuhoamista! Me olemme ennenkin yhdessä muuttaneet suomalaista yhteiskuntaa. Jatketaan taistelua, ettei Minna Canthin tarvitse kääntyä haudassaan parin viikon kuluttua!"
Vajaa kaksi vuorokautta naistenpäivän jälkeen tiistaina tehty valiokuntapäätös aiheuttaa muutoksen hallituksen aikataulutoiveisiin eikä laki ehdi tulla voimaan huhtikuun alussa vaan se viivästyy. Hallituksen esitystä ovat ammattijärjestöjen lisäksi vastustaneet muun muassa kaikkien hallituspuolueiden naisjärjestöt ja useat oikeusoppineet.
