Teknologian hyötyihin vaikuttavat yksikön koko ja fyysiset tilat.
”Yövalvontaan vaikuttaa esimerkiksi se, sijaitsevatko tiimit tai yksikön osat samassa rakennuksessa vaiko kauempana toisistaan ja se, kuinka monta työntekijää yövuorossa on. Vaikka teknologia vähentää työtä yövalvonnassa, on yksikössä tarvittaessa oltava henkilöstöä esimerkiksi asiakkaan nostamista varten”, Sinervo huomauttaa.
Yövalvonnan teknologiat, kuten älylattiat ja liiketunnistimet, muuttivat työntekijöiden käytäntöjä. Rutiinikiertojen sijaan hoitajat menivät asiakkaan luokse silloin, kun liikesensorit tai älymatot ilmoittivat jotakin tapahtuneen. Näin he pystyivät kohdentamaan aikaa yksilöllisemmin asiakkaille, jotka sitä tarvitsivat.
Lääkkeiden annosjakelussa lääkkeet on jaettu apteekissa asiakkaiden kerta-annospusseihin. Annosjakelu on jo laajasti käytössä. Se vapautti aikaa muihin töihin ja vähensi lääkevirheitä. Toisaalta jos asiakkaan lääkkeet vaihtuivat usein, annosjakelu tuotti ylimääräistä työtä.
Esille nousi heikko, mutta johdonmukainen signaali: asiakkaat kokivat hoitajien ajan riittävän heille hiukan paremmin, jos teknologiaa ei ollut käytössä.
Tutkijoiden mukaan ympärivuorokautiseen hoitoon on tulossa lupaavia teknologioita, kuten tekoälyavusteinen kirjaaminen, mutta se on vasta kokeilukäytössä.
Loppuraportin mukaan henkilöstömitoituksen laskentakaavaa ei tässä vaiheessa katsota tarkoituksenmukaiseksi muuttaa.
Mikäli teknologia huomioitaisiin mitoituksessa, tulisi todelliseen työpanokseen perustuva henkilöstömitoitus laskea ensin ja vasta sen jälkeen todeta teknologian mahdollinen vaikutus mitoitukseen.