Työsuojeluviranomaiset saivat viime vuonna ennätysmäärän häirintää ja työn psykososiaalista kuormitusta koskevia yhteydenottoja.
Työsuojeluviranomaisille tuli viime vuonna noin 2 700 häirintää tai kuormitusta koskevaa yhteydenottoa, mikä on noin 500 tapausta enemmän kuin edellisvuonna.
Eniten yhteydenottoja tuli sosiaali- ja terveysalalta. Näin on aluehallintoviraston mukaan ollut myös aiempina vuosina. Viime vuonna kaikista ilmoituksista neljännes tuli sote-alalta.
Toiseksi eniten (10 prosenttia) ilmoituksia tuli julkishallinnosta ja maanpuolustuksesta.
Työsuojeluviranomainen vastaanotti 259 häirintään liittyvää kirjallista valvontapyyntöä. Työssä kuormittumiseen liittyviä valvontapyyntöjä tuli yhteensä 47.
Kaikki valvontapyynnöt eivät johtaneet tarkastukseen. Joissain tapauksissa ilmoituksen tekijä ei halunnut, että asiaa käsitellään työpaikalla ja hänen nimensä tulee julki. Joskus häirinnän lainmukaiset tunnusmerkit eivät täyttyneet tai tilanteeseen oli jo puututtu.
Häirintäkokemukset liittyvät esimerkiksi toistuvaan uhkailuun, pelotteluun, väheksyviin puheisiin, työnteon jatkuvaan perusteettomaan arvosteluun ja vaikeuttamiseen, maineen tai aseman kyseenalaistamiseen ja työnjohto-oikeuden väärinkäyttöön.
Valvontapyyntöjen perusteella työsuojeluviranomainen teki 79 häirintään liittyvää tarkastusta ja 31 kuormittumiseen liittyvää tarkastusta.
Käynneillä selvisi, että moni työnantaja ei puuttunut häirintään tai kuormittumiseen riittävästi, vaikka oli saanut niistä tiedon.
”Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua häirintään ja työssä kuormittumiseen heti, kun niistä tulee tieto. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus edellyttävät jatkuvaa työolojen seurantaa ja ennakoivia toimia, ei vastaamista ongelmiin jälkikäteen”, muistuttaa ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Häirintätapauksista reilussa kahdessa kolmesta valvontapyynnön tekijä oli kokenut häirintää esihenkilön tai muun työnantajan edustajan taholta. Vajaassa kolmasosassa tapauksissa häiritsijäksi oli koettu työkaveri ja muutamassa tapauksessa työpaikan ulkopuolinen henkilö.
Noin 30 prosentissa tapauksista työnantaja ei ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Työnantaja ei ollut selvittänyt tapahtumien kulkua lainkaan tai oli selvittänyt häirintää viiveellä tai puutteellisesti tai työnantaja ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Yli puolessa kuormittumista koskevissa tarkastuksista todettiin, että työnantaja ei ollut noudattanut velvollisuuksiaan. Työnantajan toimet kuormituksen vähentämiseksi eivät olleet riittäviä tai työnantaja ei ollut selvittänyt kuormittumisen syitä kunnolla.
Tyypillinen työssä kuormittumista koskeva yhteydenotto on sellainen, jossa työntekijä kertoo liiallisesta työmäärästä, aikapaineesta ja kovista vaatimuksista.
