Kansansairaudet vaikuttavat muun muassa työkykyyn, joten niillä on suuri merkitys myös kansantaloudelle.
Luvut ovat paljon puhuvia.
Suomessa tyypin 2 diabetekseen sairastuu noin 23 000 ihmistä vuodessa. Muistisairauteen sairastuu yhtä moni.
Sepelvaltimotauti ja valtimotaudit ovat yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet. Sydäninfarktin takia sairaalahoitoa saa noin 22 000 henkilöä vuodessa ja vielä useampi, noin 24 000 ihmistä, saa aivoinfarktin tai aivoverenvuodon.
Riskitesti arvioi alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan 10 vuoden aikana ja muistisairauksiin 20 vuoden aikana. Tutkittu tieto osoittaa vahvan yhteyden näiden sairauksien välillä. Jos sairastaa yhtä, voi olla suurentunut riski sairastua myös toiseen.
Sairauksien yhteisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Yhteistä sairauksille on myös se, että ne voivat kehittyä hitaasti ja ilman oireita pitkäänkin. Esimerkiksi joka viides tyypin 2 diabetesta sairastava ei tiedä sairastavansa sitä.
”On tärkeää tunnistaa oma riskinsä ja tiedostaa, miten itse voi vaikuttaa riskiinsä sairastua. Ihan jo pienillä elintapojen muutoksilla voi vaikuttaa siihen, että pysyisi terveenä ja hyvävointisena mahdollisimman pitkään”, kertoo johtaja Sari Koski Diabetesliitosta.
Riskitesti antaa tiedon lisäksi tukea ja konkreettisia vinkkejä, mitä jokainen voi itse tehdä riskinsä pienentämiseksi. Terveyttä tukevat säännöllinen liikkuminen itselle mieluisalla tavalla, riittävä palautuminen ja lepo sekä terveelliset ruokailutottumukset.
Riskitesti ei anna diagnoosia vaan yleisen väestötutkimuksiin perustuvan palautteen alttiudesta sairauksien kehittymiseen.
Testi on tarkoitettu täytettäväksi omatoimisesti, mutta testistä voi kertoa myös esimerkiksi terveydenhuollon vastaanotolla ja apteekkien asiakaspalvelutilanteissa. Tieto voi kannustaa asiakasta tekemään testin ja tarkastelemaan omia elintapojaan.
