Rokotus suojasi aluksi hyvin tartunnalta, mutta suoja heikkeni selvästi Omikron-muunnoksen ilmaannuttua joulukuussa 2021. Omikronin ilmaantumisen jälkeen suojateho koronatartuntaa vastaan oli vähäinen, mutta suoja vaikeaa tautia vastaan säilyi.
Ennen Omikronin ilmaantumista kaksi ensimmäistä rokotusannosta tuotti 70–80-prosenttisen suojan koronatartuntaa vastaan aikuisilla ja rokotukset vähensivät merkittävästi koronatartuntojen määrää. Lisäksi rokotukset suojasivat 90–99-prosenttisesti sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan.
Iäkkäillä suojateho sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan heikkeni 3–6 kuukaudessa, ja tästä syystä ryhmälle suositeltiin tehosteita vähentämään vaikean koronataudin riskiä.
Poukan tutkimus vahvistaa myös Suomen valmistautumista tulevaisuuden epidemioihin ja rokotuspäätöksiin.
Rokotteiden vaikuttavuuden säännöllinen arviointi on tärkeää, sillä virus muuntuu jatkuvasti ja väestön immuniteetti muuttuu aikaisempien rokotusten ja sairastettujen tartuntojen seurauksena.
"Lähivuosina nähdään, asettuvatko koronarokotukset influenssarokotusten kaltaisiksi kausirokotuksiksi vai väheneekö tautitaakka niin paljon, että säännöllisistä tehosteista voidaan luopua", Poukka sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi rokotusten asemaa kansallisessa rokotusohjelmassa vuoden 2026 aikana.
Eero Poukka: COVID-19 vaccine effectiveness in Finland during the pandemic : Register-based cohort analyses. Helsingin yliopisto 2025.
Väitöstilaisuus on Helsingin yliopistossa 13. joulukuuta kello 12-14. Tilaisuutta voi seurata etänä.
