Amisreformi tulee: Rahat pois ja uudistu

Ammattikoulujen rahoituksesta leikataan ennätyspaljon, ja sote-alalle tärkeä koulutuskorvaus poistuu. Samaan aikaan säästöjen kanssa pitäisi riittää paukkuja koulutusuudistukseen.

Kuvateksti
Uudistus lisää itsenäistä opiskelua entisestään. Moni opiskelija kaipaa enemmän tutun ryhmän ja opettajan tukea. Kuva: iStock

Koulutuskorvaus on sote-alalla kuuma peruna. Ammatillisen koulutuksen uudistus poistaa korvaukset, jotka tähän asti on maksettu työnantajille lähihoitajaopiskelijoiden ohjaamisesta.

Korvaus on ollut noin 35 euroa ­opiskelijaa kohden viikossa. Esimerkiksi Husissa raha on käytetty opiskelija­ohjauksen ja hoitotyön kehittämiseen kuten aiheeseen liittyviin koulutuksiin, kongressimatkoihin ja opiskelijaohjaukseen tarvittavan välineistön hankintaan. Käytäntöjä on ollut erilaisia. Joillain työpaikoilla korvauksen on saanut ohjaaja.

Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco pitää korvauksen poistamista lyhytnäköisenä. Hän uskoo, että lähihoitaja­opiskelijat saavat harjoittelupaikkoja jatkossakin päiväkodeista ja palvelutaloista, mutta erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuollon akuuttipuolelle ovia sulkeutuu. Sinne on tulijoita myös ammattikorkeasta, eikä korvauksista luopuminen koske heitä.

– Vaarana on, että lähihoitajan tutkinnon laaja-alaisuus katoaa. Vaikka työskentelisi kotisairaanhoidossa, sairaaloiden hoitokäytäntöjen tunteminen on tärkeää, koska esimerkiksi kuntoutus siirtyy entistä enemmän kotiin. Myös viimeisin teknologia olisi hyvä hallita.

 Tehy selvittää vielä, voiko koulutuskorvausta maksaa, jos oppilaitos haluaa niin tehdä. Oppisopimuksella lähi­hoitajiksi valmistuvilla koulutuskorvaus säilyy. Samoin harkinnanvaraisesti ­erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla.

Korvauksen poistaminen kuulostaa ristiriitaiselta uudistuksen tavoitteiden kanssa, sillä tarkoitus on, että entistä suurempi osa opiskelijan osaamisesta kertyy työpaikalla. Oppilaitoksen vastuulla on, että työpaikkaohjaaja perehdytetään uudistuksen tuomiin muutoksiin. Uudistus muuttaa myös opettajan roolia.

– Jos aidosti halutaan lisätä oppimista työpaikalla, opettajan pitää olla siellä enemmän läsnä. Oppilaitos vastaa siitä, että oppilaan osaamisen arviointi on luotettavaa, huomauttaa Tehyn koulutuspäällikkö Juha Kurtti.

 Tähän asti lähihoitajan opintoihin on kuulunut 30 osaamispisteen verran työssä oppimista. Enää moisia rajoja ei ole – osaamisensa saa osoittaa tarpeen mukaan lyhyemmässä tai pitemmässä ajassa. Kaikki ammatillinen osaa­minen tulee osoittaa näytöillä pääasiassa ­työpaikoilla. Muualla kuin työpaikalla tapahtuva näyttö voi tarkoittaa vaikka ensihoitoon liittyvää simulaatiota.

– Teoriassa opiskelija voisi valmistua lähihoitajaksi jopa puolessa vuodessa, Kirsi Coco heittää.

Yksilölliset opintopolut ja opintojen joustavuus saavat kehuja Tehyn opiskelijoiden puheenjohtaja Maija Pyrröltä. Toisaalta hän muistuttaa, että monelle nuorelle oma ryhmä on tärkeä. Pyrrö opiskelee kätilöksi ja on aiemmin opiskellut parturi-kampaajaksi ja merkonomiksi.

– Lähihoitaja-opiskelijat voivat olla hyvin nuoria, 16-vuotiaita. Itselleni muiden samassa jamassa olevien vertaistuki on ollut tosi tärkeää opinnoissani. Itsenäinen opiskelu on jo lisääntynyt, ja uudistus lisää sitä entisestään.

Esimerkiksi ensimmäiseen harjoittelupaikkaan meneminen voi jännittää ja jopa pelottaa.

– Kaikkiaan uudistus herättää paljon kysymyksiä ihan siitä lähtien, riittääkö todistus oikeasti korkeakouluopintoihin.

Arvosteluasteikon muuttumisesta Pyrrö on kuullut positiivista palautetta. Ammattioppilaitoksissa siirrytään uudistuksen myötä viisiportaiseen arvosteluun. Uudistuksessa myös luovutaan nuorten ja aikuisten erilaisista tavoista suorittaa tutkinto.

Ylen kyselyn mukaan opettajat suhtautuvat uudistukseen epäillen. Pelkona on, että opiskelijat lähtevät työelämään raakileina ja että hyvät opiskelijat pärjäävät, mutta tukea tarvitsevat jäävät yksin.

Säästöt ovat panneet oppilaitokset karsimaan lähiopetusta. Yt-neuvotteluja on ollut monessa koulussa. Myös oppilaitosverkko muuttuu hieman. Kaikki entiset oppilaitokset eivät ole enää hakeneet lupaa koulutuksen järjestämiseen fuu­sioiden vuoksi.

Hyvinkäällä ja Riihimäellä lähihoitajia kouluttava Hyria on palkannut ammatillisia ohjaajia, joihin esimerkiksi opettajien ammattijärjestö OAJ suhtautuu kriittisesti.

Hyrian koulutuspäällikkö Minna Vaittinen sanoo, että ammatilliset ohjaajat eivät korvaa opettajia, vaan he toimivat työparina.

– Opettaja suunnittelee opetuksen, hänellä on pedagoginen osaaminen ja vastuu arvioinnista. Ammatilliset ohjaajat taas ovat lähihoitajia ja tulevat työelämästä. Ohjaajien avulla olemme pystyneet treenaamaan enemmän kädentaitoja ja takaamaan opiskelijoille viisipäiväisen kouluviikon.

Kouluun on kehitetty esr-rahoituksella Hyvinvointiklinikka Hyrinä. Sen kautta tulevat lähihoitajat, kosmetologit ja parturi-kampaajat tarjoavat palveluja. Lähihoitajat muun muassa vetävät viriketuokioita ja jokaisella kuntoutuksen tukea opiskelevalla on palvelutalossa oma asiakas kuntokaverina.

– Me menemme asiakkaiden luo. Tarkoitus on, että kumpikin osapuoli hyötyy. Opiskelijat tutustuvat vanhustyöhön ja palvelutalo saa hetkeksi lisäkäsiä. Hyrinän lisäksi lähihoitajat käyvät tavalliseen tapaan työssä oppimassa.

Vaittinen sanoo, että yhteisen hemmottelupäivän toteutus on hyvä esimerkki tiimioppimisesta. ­Koulutusuudistuksessa halutaan eroon siitä, että opettaja on puhuva pää ja opiskelijat vain kuuntelevat.

Koulutuskorvauksen poistumisen vaikutusta koulutuspäällikkö ei osaa vielä arvioida.

– Olemme lähestyneet asiassa työnantajia. Missään nimessä emme halua lisätä työpaikkojen työtaakkaa. Ehkä voisimme korvauksen sijaan etsiä muita tapoja olla avuksi. Opiskelijoitamme on esimerkiksi ollut opettajan ja ohjaajan kanssa aamuvuoron ajan paikallisella terveys­keskussairaalan osastolla, jossa he ovat vastanneet aamutoimista kahdessa huoneessa.