Pohjois-Savo miettii kouluterveydenhuoltoon uutta mallia – riittääkö lyhyt pop-up-käynti?

Perinteisen lääkärintarkastuksen sijaan osa oppilaista vain pistäytyisi lyhyesti lääkärin luona.

Kuvateksti
Kymmenellä koululla Pohjois-Savossa kokeillaan uutta mallia kouluterveydenhuoltoon.
Kuva: iStock

Koululaisten lääkärintarkastuksiin 1., 5. ja 8. luokilla on Pohjois-Savossa ideoitu tarveperusteinen malli, jossa perinteisen vastaanottoajan vaihtoehtona on lyhyt pop-up-käynti koulupäivän aikana.

Kymmenen koulua Kuopiosta, Siilinjärveltä, Suonenjoelta ja Varkaudesta on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään uuden toimintamallin vaikutuksia koululaisten, vanhempien ja terveydenhuollon näkökulmista.

Kouluterveydenhoitajat tiedottavat perheille mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja lääkärikäynnin yhteydessä tehtäviin kyselyihin.

Mainos alkaa
Tehy-lehden uutiskirjearvontamainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Tehy-lehden uutiskirjearvontamainos.
Mainos päättyy

Lääkärintarkastukset on perinteisesti toteutettu kaikilla oppilailla samanmittaisina käynteinä, jonne vanhempi tulee mukaan. Viime lukuvuonna Kuopiossa Kalevalan koululla kokeiltiin kouluterveydenhoitaja Emmi Ohenojan ja lääkäri Pia Niemelän ideoimaa mallia, jossa koululääkärin tarkastuksia kohdennetaan tarveperusteisesti.

Uudessa mallissa oppilaat, joilla ei ole ajankohtaisia terveyshuolia, käyvät lyhyellä pop-up-vastaanotolla koululääkärillä koulupäivän aikana. Terveydenhoitajan arvion tai vanhempien toiveen perusteella oppilaalle voidaan varata perinteiseen tapaan pitempi lääkäriaika, jonne myös vanhempi tulee mukaan.

Uutta kokeillaan, koska perinteinen malli on työllistänyt lääkäriä, eikä kaikissa kouluissa ole jäänyt riittävästi aikoja tarveperusteisiin koululääkärin vastaanottoihin, kuten mielenterveys- ja keskittymishaasteisiin ja koulupoissaolojen selvittelyyn.

Koululääkäri Alisa Alanne tekee aiheesta väitöskirjaa, joka on osa laajempaa tutkimusta.

”Tarkastelemme, millaisia huolia perheillä on ennen määräaikaistarkastuksia ja tarkastuksen koettua hyötyä lasten, vanhempien ja lääkäreiden näkökulmasta. Meitä kiinnostaa myös, miten sopivaksi perheet ja lääkäri kokevat eri vastaanottotavat sekä miten kouluterveydenhuollon työntekijät suhtautuvat uuteen toimintamalliin.”

Tutkimuksessa haastatellaan pohjoissavolaisia kouluterveydenhoitajia kouluterveydenhuollon työnjaosta.

Aluehallintovirasto on välillä joutunut puuttumaan siihen, ettei kaikilla hyvinvointialueilla ole järjestetty kouluterveydenhuoltoa kuten laissa määrätään.