EPSUn raportti: Vanhainkoti yksi vaarallisimmista työpaikoista pandemian aikana – Suomi selvinnyt muita maita paremmin

Eurooppa ei ole onnistunut suojelemaan pitkäaikaishoidossa olevia vanhuksia koronataudilta. Vanhusten lisäksi vaarassa ovat olleet heidän hoitajansa, joista monet lähestyvät eläkeikää.

Kuvateksti
Suomi onnistui rajoittamaan tartuntoja sekä väestössä että hoivakodeissa. Suomessa on esimerkiksi ollut vähiten hoivakotikuolemia suhteessa väestön määrään. Kuva: iStock

Pandemia on heikentänyt vanhusten hoidon tilaa Euroopassa entisestään. Vanhukset ovat sairastuneet, ja työntekijät ovat altistuneet virukselle henkilöstöpulan, puutteellisen ohjauksen ja suojainpulan vuoksi. 

Päätelmät ovat peräisin EPSUn (The European Federation of Public Service Unions) laatimasta raportista. Raporttiin on kerätty tietoa siitä, miten pandemia on näkynyt vanhusten pitkäaikaishoidossa. 

Raportti listaa viisi asiaa, jotka pandemia on tähän mennessä opettanut:

Eurooppalaiset yhteiskunnat olivat valmistautuneet pandemiaan huonosti.  Virus leviää herkästi vanhusten hoivakodeissa, ja työntekijät ovat olleet suuressa tartuntariskissä. Pandemia pahensi vanhustenhoidon työvoimapulaa entisestään. Yksityiset sijoittajat ovat hyötyneet pandemiasta.

Tartuntaluvut ovat olleet korkeita suurimmassa osassa Euroopan unionia. Tartuntoja on ollut sekä väestössä yleisesti että hoivakodeissa.

Suomi onnistui rajoittamaan tartuntoja sekä väestössä että hoivakodeissa. Suomessa on esimerkiksi ollut vähiten hoivakotikuolemia suhteessa väestön määrään. 

Raportti toteaa, että hoivakodeissa on korkea tartuntariski. Kehnot työolosuhteet, palkallisen sairausloman puute esimerkiksi määräaikaisilla työntekijöillä joissain maissa, henkilöstöpula ja hoidettavien suuri määrä ovat helpottaneet taudin leviämistä. Tilanteen syntymiseen on vaikuttanut pitkään jatkunut yksityistäminen ja voiton tavoittelu. 

Hoivakotien työntekijät ovat sairastaneet koronaa muuta väestöä enemmän muun muassa puutteellisen suojauksen vuoksi. Raportti edellyttää, että koronatautia pidetään ammattitautina. 

Vanhustenhoidon työvoimapula on kestänyt Euroopassa pitkään. 80 prosenttia työntekijöistä on naisia, joille maksetaan matalaa palkkaa. Iso osa heistä lähestyy eläkeikää, eikä vanhustyö kiinnosta nuoria. Ratkaisuksi raportti esittää palkankorotuksia ja työolojen parantamista. 

Raportti kritisoi myös vanhustenhoidon yksityistämiskehitystä, joka on houkutellut voittoa tavoittelevia kiinteistösijoittajia. 

Raportti edellyttää, että päättäjät parantavat vanhusten pitkäaikaishoidon kestokykyä muun muassa parantamalla työoloja ja työsuojelua sekä nostamalla palkkoja. Päättäjien pitää korjata rahoitusmallit ja tehdä heikkolaatuisen hoidon tarjoamisesta kannattamatonta. 

Tehy on EPSUn jäsen. 

Resilience of the long-term care sector Early key lessons learned from the Covid-19 pandemic

2.11. klo 12.58 korjattu otsikon kielioppivirhe.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
14.6.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
9.3.2021
Blogi
Julkaisupäivämäärä
16.5.2022