EU-vaalit ovat ovella – tehyläinen, ääntäsi tarvitaan taas

1. Hoitajan selkä kaipaa suojaa

Kuvitellaan tilanne, että hoitaja menee nostamaan yksin 150-kiloista liikuntarajoitteista potilasta. Hoitaja vioittaa selkänsä ja menettää työkykynsä.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää järjestää työ niin, että siihen kuuluu mahdollisimman vähän raskaita potilassiirtoja. Työnantajan on perehdytettävä työntekijät turvallisiin työtapoihin ja menetelmiin. Esimerkiksi potilassiirtoihin on hankittava tarpeen mukaisia siirtoapuvälineitä ja niiden käytöstä on järjestettävä koulutusta.

– EU-tasolla ei ole kuitenkaan säädetty painomääriä käsin tehtäville nostoille ja siirroille. Tarkempi säätely painavien potilaiden siirroista, siirtovälineistä ja ergonomiakoulutuksesta parantaisi työturvallisuutta. Myös psykososiaalisen kuormituksen osalta tarvittaisiin konkreettisempaa työsuojelua ja lainsäädännön uudistamista, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka.

Hänen mukaansa työsuojeluun ja työterveyteen liittyvä EU-lainsäädäntö on monilta osin vanhentunutta eikä vastaa työelämän tarpeita. Esimerkiksi direktiivi käsin tapahtuvasta taakkojen käsittelystä on kohta 20 vuotta vanha. Se ei ota riittävästi huomioon sote-alan ergonomiaa ja potilassiirtoja.

Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU ja eurooppalaiset työntekijäjärjestöt ovat etsineet ratkaisuja työn fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi. Mukaan on otettu myös jatkuva ammatillinen kehittyminen ja elinikäinen oppiminen.

Terveydenhuollon kysymyksiä käsitellään sairaalasektorin sosiaalidialogissa eli vuoropuhelussa työnantaja- ja työntekijä­järjestöjen välillä. Viimeisin merkittävä saavutus on, että myös kotiin vietävät palvelut otetaan nykyään huomioon työoloja kehitettäessä.

– Kaiken uuden säätäminen on hidasta, sillä talous määrittää EU:ssa niin paljon. Lisäksi EU:n suuntana on nyt ollut, että normeja halutaan mieluummin purkaa kuin luoda, samoin kuin Suomessa.

Työmarkkinaosapuolet voivat olla aloitteellisia uudistustyössä. Hyvä esimerkki on neulanpistotapaturmia ehkäisevä direktiivi, joka tuli voimaan 2011. Se näki päivänvalon EU:n komission ja parlamentin käsittelyssä vajaassa kolmessa vuodessa siitä, kun työntekijä- ja työnantajapuoli alkoivat tehdä asian eteen töitä.

Nyt direktiivin toimeenpano kaipaisi arviointia. Suomessakaan ei ole rekisteriä, johon neulanpistotapaturmat tilastoitaisiin yhdenmukaisesti.

2. Hoitajatuonti tarvitsee sääntöjä

Suomi ei ole ollut kovin vetovoimainen maa ulkomaalaisille hoitajille. Suurimman ulkomaalaisryhmän muodostavat Filippiineiltä rekrytoidut yli 300 sairaanhoitajaa. Koska he tulevat Euroopan unionin ulkopuolelta, heidän tutkintoaan ei tunnusteta samanveroiseksi kuin vaikkapa espanjalaisten sairaanhoitajien.

– Suomeen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta muuttavilta sairaanhoitajilta puuttuu edelleen polku, jonka avulla voisi pätevöityä koulutustaan vastaavaan työhön. Polku pitäisi ehdottomasti saada. Lääkäreillä sellainen on, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Jotta rekrytointi olisi eettistä, sairaanhoitajilla pitäisi olla Suomeen tullessaan oikeat tiedot työnkuvasta, työpaikasta, palkasta ja ostovoimasta.

Euroopan sairaalasektorin työmarkkinaosapuolet laativat vuonna 2011 menettelytapasäännöt eettiseen rekrytointiin. Tehy oli tässä työssä mukana. Säännöissä korostetaan muun muassa syrjimättömyyttä, yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia ja urakehitystä sekä asianmukaista perehdytystä ja järjestäytymisvapautta.

Eettisen rekrytoinnin säännöt ovat tarpeen, koska terveydenhuollon henkilöstöpula koskettaa erityisesti köyhimpiä maita. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan sote-ammattilaisten vaje maailmassa on noin yhdeksän miljoonaa.

3. Vääntö työ- ja lepoajoista jatkuu

Työaika, lepoaika, varallaolo. Siinä yhtälö, josta on riittänyt vääntöä.

Tehy haluaa, että EU:n työaikadirektiiviin otetaan mukaan myös varallaolon säätely, jota direktiivissä ei tällä hetkellä ole. Varallaoloa käytetään Suomessa niin paljon, että työajan ja lepoajan ero hämärtyy ja työntekijät uupuvat.

Työaikadirektiivin muuttaminen on kolkutellut aika ajoin Euroopan parlamentin työlistaa, mutta asia ei ole edennyt, koska työmarkkinaosapuolten kannat ovat olleet niin kaukana toisistaan. Työnantajapuoli vaatii työaikojen vapauttamista ja työntekijäpuoli korostaa työsuojelua.

Onnistunut esimerkki: neulanpistodirektiivi

2005

Neulanpisto­tapaturmat nousevat esiin kansainvälisessä kongressissa.

2006

Tehyläisten valta­kunnalliset työsuojelu­päivät, joissa aihe ­herättää kiinnostusta.

2008

Tehy tekee selvityksen aiheesta.

Euroopan sairaalasektorin työmarkkinaosapuolet käsittelevät asiaa.

2011

Direktiivi tapaturmien ehkäisystä, ns. neulanpistodirektiivi.

2013

Direktiivi tulee voimaan Suomessa.