Millariikka Rytkösen eniten vastauksia kerännyt tviitti neuvottelujen aikaan koski vessapaperin hamstraamista. Kuva: Leena Louhivaara, kuvankäsittely: Riikka Huttunen

Gradu työmarkkina-Twitteristä: Millariikka Rytkönen loistaa aktiivisuudellaan

Tehyn Millariikka Rytkönen erottuu Twitterissä hurjalla tviittien määrällä, mutta myös monipuolisuudellaan. Hän tviittaa välillä henkilökohtaisista asioista, mikä poikkeaa muista työmarkkinajohtajista.

Sanni Ryhäsen gradun aineistona oli 6080 tviittiä. Hän tarkasteli tutkimuksessaan Twitter-keskusteluja kolmen työehtosopimusneuvottelun aikana. Yksi niistä oli kunta-alan neuvottelut 2020.

Ne tarjosivat runsaasti aineistoa: Pelkästään Millariikka Rytkösen, Tehyn ja SuPerin tviitit muodostivat yli puolet kaikista aineiston tviiteistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Aktiivisin tviittaaja oli Millariikka Rytkönen. Ryhänen kuvailee, että hän erottui aktiivisuuden lisäksi myös sisällöllisesti. Rytkönen tviittasi neuvottelun aikaan monipuolisesti eri aiheista, myös henkilökohtaisista aiheista. Twitterissä vähemmän aktiiviset tviittasivat lähinnä omia neuvotteluihin tai alan toimintaan liittyviä tviittejä. Rytkönen toi esille myös kokemuksiaan lähihoitajana ja kätilönä ja perusteli sen kautta argumenttejään.

”Henkilökohtaisista asioista viestiminen somessa on tyypillisempää poliitikoille kuin yritysjohtajille. Heistä tulee sitä kautta helpommin lähestyttäviä”, Ryhänen sanoo.

Rytkönen hyödynsi Twitteriä monipuolisesti ja onnistui luomaan vuorovaikutusta: hän kysyi, kommentoi ja uudelleentviittasi. Gradussa arvioidaan, että Rytkönen on onnistunut rakentamaan työmarkkinatoimijoista eniten arvotusta Twitterissä.

Työmarkkinajohtajien välillä oli suuria eroja siinä, kuinka paljon he keskustelivat Twitterissä. Aktiivisimpia keskustelijoita olivat Millariikka Rytkönen, Palvelualojen työnantajien Tuomas Aarto ja Teollisuusliiton Riku Aalto. Toisena ääripäänä johtajissa oli Kuntatyönantajien Markku Jalonen.

Millariikka Rytkönen keräsi paljon vastauksia muun muassa hoitajien palkkaukseen, huonoihin sopimusesityksiin sekä koronaan liittyvillä tviiteillään. Vastaajien joukossa oli hoitoalan ihmisiä, mutta myös järjestöaktiiveja sekä henkilöitä, joilla ei lukenut esittelyissään tietoa itsestään.

Eniten vastauksia saanut Rytkösen tviitti koski korona-ajan vessapaperin hamstraamista. Toisaalta tykkäyksiä keräsivät neuvotteluissa yhteistä onnistumista juhlivat tviitit.

Yllättävää Sanni Ryhäsestä oli, että hyökkääviä viestejä oli työmarkkinakentällä niin paljon.

”Suomessa on perinteisesti esimerkiksi vaalikeskusteluissa oltu joko samaa mieltä tai eri mieltä, mutta työmarkkinat ovat poikkeus: viesteissä hyökätään. Tästä tulee mieleen amerikkalainen poliittinen kulttuuri. Ehkä työmarkkinakentällä vastakkainasettelu on jo valmiiksi olemassa.”

Hänestä on harmillista, että Twitterin algoritmit ja ilmapiiri tukevat negatiivista tviittailua, jossa kritisoidaan toisia. Toisaalta aineistosta löytyi myös yhteistyötä rakentavia viestejä.

Gradun mukaan hoitajajärjestöt pystyivät käyttämään koronaa ponnahduslautana neuvotteluihin liittyvässä lobbauksessa, sillä aihe puhutti laajasti mediassa ja hoitajien työehdot oli helppo kytkeä aiheeseen.

Liitoista Twitterissä oli aktiivisin Tehy. Tehy hyödynsi tiliään laajempaan tiedottamiseen ja jakoi aktiivisesti eteenpäin tietoa, joka ei rajoittunut vain heidän omiin julkaisuihinsa.

Sanni Ryhänen työskentelee viestintäassistenttina Palvelualojen työnantajat Palta ry:ssä. Gradun aihe löytyi sitä kautta.

”Työmarkkinajärjestöjen viestintää on tutkittu vähän, mikä on jopa outoa, sillä järjestöt ovat Suomessa merkittäviä tekijöitä.”

Mainos
Mainos

Uutisia