Palvelutalo Jokihelmessä Porissa jalkautettiin painehaavasuositus arkeen sitkeällä työllä. Kuva: Harri Virta

Hoitotyön johtajat: Aika ei riitä tuoreen tutkimusnäytön etsimiseen ja juurruttamiseen

Hoitotyö ei perustu kaikissa yksiköissä viimeisimpiin tutkimuksiin ja suosituksiin.

Suurin osa hoitotyön johtajista ja asiantuntijoista arvioi, että heillä ei ole tarpeeksi aikaa kehittää näyttöön perustuvaa toimintaa työpaikallaan. Vaikka terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilaan hoidon tulee perustua luotettavaksi arvioituun tutkimustietoon, vain 63 prosenttia heistä ilmoitti sen olevan organisaationsa strateginen tavoite.

Tiedot ilmenevät Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen ja Sairaanhoitajaliiton kyselystä, joka lähetettiin noin 50 000 sairaanhoitajalle, hoitotyön johtajalle ja asiantuntijalle. Kyselyyn vastasi noin 1 400 henkeä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Sairaanhoitajista yli puolet katsoi, että hoitokäytännöt eivät perustu tutkimustietoon eivätkä viimeisimpiin hoitosuosituksiin. Samoin he vastasivat, etteivät olleet saaneet yksikössään koulutusta näyttöön perustuvasta toiminnasta.

– Tulokset tarkoittavat, että hoidon laatu ja turvallisuus voivat vaihdella hoitavasta henkilöstä ja hoitopaikasta riippuen. Vanhentunut hoitokäytäntö voi aiheuttaa potilaalle esimerkiksi painehaavan, jonka seurauksena potilas kärsii tarpeettomasti ja yhteiskunnalle tulee tuhansien eurojen lisäkustannukset, toteaa Hotuksen tutkimusjohtaja Arja Holopainen.

Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan järjestelmällistä, parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuvaa ongelmanratkaisutapaa potilaiden hoidossa. Hoitotieteeseen näyttöön perustuva toiminta on levinnyt lääketieteestä.

Arjessa tutkimusnäyttö muokataan esimerkiksi tarkastuslistoiksi, potilasohjeiksi ja hoitosuosituksiksi.

Tietoa kyselyyn vastanneet hakivat Terveyskirjastosta, Käypä hoito -suosituksista, netistä ja ammattilehdistä.

Lue myös:

Unohda lonkalta toiselle kääntely – painehaavoja ehkäisee 30 asteen kylkiasento

 

 

Mainos
Mainos

Uutisia