Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa henkilöstörakennetta 2030 lukien siten, että lastenhoitajien määrän tarve vähenee. Heidän osuutensa tulee olemaan nykyisen kahden kolmasosan sijaan yksi kolmasosa.
Työnantajilla on raportin mukaan kasvava tarve kouluttaa lastenhoitajista varhaiskasvatuksen sosionomeja.
"Mahdollisuudet jatkokoulutukseen ovat hyvä asia. Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa", Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen sanoo.
Lastenhoitajat ovat toivoneet, että mahdollisia opintoja voisi suorittaa pää- tai sivutoimisena, oppisopimuskoulutuksena sekä verkossa. Näin opiskelu olisi mahdollista erilaisissa elämäntilanteissa. Aiemmin hankittu osaaminen pitää tunnistaa ja tunnustaa osaksi suoritettavaa tutkintoa.
Esimerkiksi avoimessa yliopistossa suoritettuja kasvatustieteen perusopintoja, kasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen aineopintoja ja sivuaineopintoja voidaan jo nyt hyväksyä osaksi varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoa.
Varhaiskasvatuksen työvoimatarpeeseen vastataan raportin mukaan ennakoinnilla ja joustavilla koulutuspoluilla.
Raportti tähdentää, että aloituspaikkoja on oltava riittävästi ja koulutusta on oltava saatavilla eri puolilla Suomea. Joustavat koulutuspolut ovat keino poistaa koulutuksellisen etenemisen esteitä, mutta koulutuksen korkea laatu pitää samalla säilyttää.
Raportin suositukset edellyttävät poliitikkojen, virkamiesten, koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyötä. Toimintasuunnitelman laatiminen on mahdollisesti asetettavan uuden Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin ensimmäinen tehtävä.
Foorumi työskenteli vuosina 2019–2020. Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen on ollut foorumin täydennyskoulutus- ja osaamisprofiilijaostojen jäsen.
Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi.
