Kaksoistutkinto helpottaa työnsaantia

Kätilöstä saattaa tulla ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Miten silloin kävisi ensihoitajan ja terveydenhoitajan tutkintojen?

Kuvateksti
Terveydenhoitajien opinnot eriytyvät sairaanhoitajien opinnoista vasta opintojen loppuvaiheessa. Kuva Annika Rauhala.

Euroopan unionin ammattipätevyysdirektiivi ohjaa myös Suomen amk-tutkintojen vaatimuksia. Direktiivi on nostanut jälleen esiin kysymyksen ammattikorkeakoulujen kaksoistutkintojen uudistamisesta.

Tehyläisistä ammateista kätilö, terveydenhoitaja ja ensihoitaja ovat amk:n kaksoistutkintoja. Johonkin näistä ammateista valmistuessaan pätevöityy myös sairaanhoitajaksi.

Tehyn koulutuspäällikkö Juha Kurtin mukaan kaksoistutkinnon suorittamisen ehdottomana hyötynä on, että se parantaa työmarkkina-asemaa. Jos ensihoitaja ei heti valmistuttuaan työllisty ensihoitoon, töitä on yleensä tarjolla päivystyksessä tai teho-osastolla.

Koska synnytyssairaaloiden määrää on viime vuosina vähennetty, kätilöille voi löytyä töitä sairaanhoitajina.

– Merkittävästi kaksoistutkinnosta ovat hyötyneet terveydenhoitajat, sillä heistä noin neljännes työskentelee nykyäänkin sairaanhoitajan tehtävissä.

Vaikka ammattipätevyysdirektiivin mukaan sairaanhoitajan koulutukseen vaaditaan vähintään noin 180 opintopistettä, Tehy pitää tärkeänä, että Suomessa tutkinnon laajuutena säilyy 210 opintopistettä.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan ehdotusta siitä, pitäisikö kätilön tutkinto muuttaa ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Valmistelutyötä tekee ministeriön asettama kätilökoulutusta pohtiva työryhmä.

– Euroopassa on maita, joissa näin on. Työryhmän esityksen jälkeen olisi varmaan syytä katsoa kaksoistutkintojen tulevaisuus kokonaisuudessaan.

Kaksoistutkinnoista ei ole lainsääntöä. Ammattikorkeakoulut ottivat ne käyttöönsä 2000-luvun taitteessa.

Suosittelemme sinulle