Kieliasiantuntijat tyrmäävät hyvinvointialueiden keksimät oheisnimet – Tiedätkö, miten Pohde taipuu?

Hyvinvointialueille siirtyminen tuottaa kirjavia nimiä ja nimityksiä, jotka Kotuksen mielestä heikentävät ymmärrettävyyttä.

Kuvateksti
Kotuksen mielestä sanasta "terveyskeskus" ei pidä luopua terveydenhuollon yksiköiden nimissä.
Kuva: Seppo Hyvonen / Lehtikuva

Eloisa, Pohde, Soite ja Siun sote ovat esimerkkejä uusien hyvinvointialueiden itselleen keksimistä oheisnimistä. 

Kotimaisten kielten keskus Kotus ei uusista nimistä innostu. Se suosittelee, että hyvinvointialueesta käytetään sen virallista nimeä. Lyhennettä varten pitää sen mielestä luoda yhtenäinen käytäntö, joka perustuu suomen ja ruotsin lyhenteiden oikeakieliseen muodostamiseen.

Suomen ja ruotsin kielten lautakunnat ovat ottaneet kantaa uusien hyvinvointialueiden oheisnimiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yksiköiden nimiin. 

"Viralliset nimet ovat pitkiä, mikä houkuttelee keksimään mainonta- ja markkinointihengessä lyhyen nimen. Uudella nimellä pyritään helposti lähestyttävyyteen, mutta riski on, että julkinen palvelu sekoittuu yritykseen", suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö sanoo.

Kotus muistuttaa, että nimien suunnittelussa on käännyttävä ajoissa kielen ja nimistön asiantuntijoiden puoleen.

"Yksittäiset hyvinvointialueet ovat pyytäneet koulutusta ja apua lyhenteidensä ja verkkotunnusten laatimisessa, mutta keskitettyä yhteydenottoa ei ole tullut", nimistönhuollon erityisasiantuntija Ulla Onkamo Kotuksesta sanoo. 

Epäselvä oheisnimi yhdistyy kannanoton mukaan huonosti viralliseen nimeen ja sekoittuu yritysten ja tuotteiden nimiin.

Myös nimen taivuttaminen saattaa tuottaa ongelmia. Miten esimerkiksi "Pohde" taipuu? 

"Kielitaju ohjaa taivuttamaan 'Pohteen' astevaihtelun mukaisesti, mutta oikeastaan pitäisi taivuttaa 'Pohden', kun kyseessä ei ole sana, johon astevaihtelu kielihistoriallisesti kuuluu. Tällaiset asiat pitäisi miettiä jo suunnitteluvaiheessa", Onkamo sanoo. 

Kotus on puuttunut uudistuksen kielellisiin ongelmiin hyvissä ajoin: Kotus ei esimerkiksi suosita hyvinvointialue-sanaa, vaan on maakunnan kannalla. Kotuksen kannasta huolimatta valtioneuvosto päätti käyttää hyvinvointialuetta. 

 

Oheisnimiä keksittäessä on Kotuksen mielestä toimittu vastoin kielilakia, joka edellyttää kansalliskielten yhdenvertaisuutta.  Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue käyttää suomen kielestä muodostettua lyhennettä Varha, mutta ruotsinkielistä lyhennettä ei ole.

"Suomenkielinen lyhenne hiipii helposti ruotsinkielisiin yhteyksiin, kun ruotsinkielinen virallinen nimi on pitkä kuten suomenkielinenkin", Onkamo sanoo. 

Uudistus on kirjavoittanut myös terveyspalveluja tarjoavien yksiköiden nimiä. Kirjavuus heikentää ymmärrettävyyttä, kun sama julkinen palvelu on nimetty eri paikkakunnilla eri tavoin.

Terveyskeskuksista on tullut muun muassa suomeksi hyvinvointikeskuksia, terveys- ja hyvinvointikeskuksia ja hyvän olon keskuksia. Ruotsiksi on käytetty esimerkiksi sanoja välfärdscentral ja central för hälsa och välbefinnande.

Kotus haluaa säilyttää tutun terveyskeskuksen ja -aseman. Ruotsiksi vastaavat nimitykset ovat hälsovårdscentral, hälsocentral ja vårdcentral

Myös sosiaali- ja terveyskeskusta (ruotsiksi social- och hälsovårdscentral) voi käyttää, mutta pitkää nimitystä ei pitäisi lautakuntien mielestä korvata sote-lyhenteellä. Sen sijaan ne muistuttavat, että palvelun nimeen ei aina ole välttämätöntä sisällyttää kaikkea. Nimeen voi tiivistää olennaisen ja tiedottaa muista palveluista erikseen. 

Uusia viranomaisia perustettaessa pitää Kansalliskielistrategian mukaan noudattaa Kotuksen ohjetta viranomaisten nimien suunnittelusta.