Tarkka kirjaaminen auttaa ehkäisemään vastaavia tapaturmia vastaisuudessa.
Suurin osa sairaalahoitoa vaatineista ja kuolemaan johtaneista tapaturmista tapahtuu arkisessa ympäristössä. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellisista tapaturmakatsauksista.
Tapaturmien ehkäisemiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaisille ihmisille ja missä tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tieto tulisi kirjata potilastietojärjestelmiin.
Kirjaamistarkkuus on parantunut, mutta usein nämä ehkäisevälle työlle tärkeät tiedot jätetään merkitsemättä tai merkintä on epätarkka.
– Kaatoluokka "muu tai määrittämätön tapaturma" ei anna meille kaivattua tietoa tapaturmien ehkäisemiseksi, toteaa yksikön päällikkö Anne Lounamaa THL:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä.
Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista. Tapaturmakuolemista lähes puolet johtuu kaatumisesta tai putoamisesta. Lisäksi suomalaisia hukkuu, tukehtuu ja menehtyy tulipaloissa.
Myrkytyksiin kuolee vuosittain lähes 600 ja liikenneonnettomuuksissa noin 300 henkilöä. Suuri osa myrkytystapaturmista aiheutuu alkoholista.
Naiset ja iäkkäät päätyvät tapaturman jälkeen usein sairaalaan: hoitopäivistä yli puolet aiheutuu yli 74-vuotiaille ja useimmiten naisille. Miehet puolestaan kuolevat – viime vuonna tapaturmiin kuoli 1 532 miestä ja 876 naista.
THL:n julkaisemissa alueellisissa tapaturmakatsauksissa on tietoa alueiden ja kuntien tapaturmatilanteesta sekä vertailua koko maan tilanteeseen. Katsauksiin kerätään tiedot Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista sekä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä.
