Koronaviruksen tutkimuksista toivotaan apua vastaisen varalle

THL:n tutkimus selvittää, miten koronavirusinfektio etenee erilaisilla ihmisillä ja millaisia oireita se aiheuttaa. Tuloksia on tarkoitus käyttää koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidon ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa.

– Ensimmäisiä tuloksia odotetaan olevan käytettävissä jo tämän epidemian aikana varsinkin, jos se torjuntatoimien ansiosta pitkittyy kestoltaan. Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että koronaepidemia nostaa aika ajoin päätään ja näissä tapauksissa voidaan viimeistään tietoa soveltaa, kertoo tutkimusprofessori Markus Perola.

Koko Suomen kattavaan tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään tai joilla on todettu koronavirustartunta. Myös lievemmin sairastuneita kutsutaan mukaan. Tavoitteena on saada tutkimukseen yli 3 000 osallistujaa, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon tai lievemmissä taudin muodoissa hakeutuneet muuten koronavirustestiin.

Koronavirusinfektion (COVID-19) taudinkulussa on havaittu runsaasti yksilöiden välistä vaihtelua. Sairastumiseen ja oireisiin voivat vaikuttaa erilaiset yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään myös, että jotkin infektiotaudit tarttuvat geneettisten erojen johdosta toisiin ihmisiin helpommin kuin toisiin.

Vaikka koronavirusinfektiolle ovat herkkiä etenkin kroonisesti sairaat ja ikäihmiset, on näidenkin ryhmien sisällä suurta vaihtelua.

– On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa tulevaisuudessa resurssien kohdistamisessa taudille herkkien ihmisten suojelemiseksi, korostaa Perola.

Muitakin tutkimuksia käynistyy. Husin tehohoito-osastolla tutkitaan COVID-19-taudin hoitoa jo kahdella käytössä olevalla lääkkeellä. Se on osa Maailman terveysjärjestön tukemaa kansainvälistä REMAP-CAP-tutkimusta.

Lisäksi Husissa on alkamassa muihinkin sairauksiin liittyviä tutkimuksia, joissa tarvitaan biopankkinäytteitä myös tehohoitopotilailta. Näiden tutkimusten etenemisen tahti on kiinni siitä, miten nopeasti ja paljon verinäytteitä saadaan kerättyä. Biopankkinäytteen ottamista tehohoitopotilailta mutkistaa se, ettei omaisen suostumus siihen riitä.

– Biopankkinäytteen ottamiseen tarvitaan potilaan oma suostumus, mutta tehohoitopotilaat eivät sairautensa vuoksi pysty itse antamaan suostumustaan, sanoo anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Suvi Vaara.

Tutkijat ja lääkärit toivovat, että sairastavien lisäksi ne, jotka eivät ole tällä hetkellä sairaana tai sairaalahoidossa, harkitsisivat biopankkisuostumuksen tekemistä internetissä. Biopankkinäyte tullaan ottamaan suostumuksen antaneilta COVID-19-taudin tai jonkin muun sairauden hoidon yhteydessä otettavasta verinäytteestä tai teho-osastolla.