Kosteusvaurio kasvattaa astman riskiä

Terveydenhuollon ammattilaisille valmistuivat yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.

Kuvateksti
Hengitystieoireet liittyvät huonoon sisäilmaan. Kuva iStock

Kosteusvauriot ovat yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Tätä painottaa juuri julkaistu kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suositus.

Kosteusvauriot ja sisäilman epäpuhtaudet ovat ongelmana kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoilla. Ensimmäisessä asiaa koskevassa Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden yhteydestä rakennusten kosteus- ja homevaurioihin.

Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Tämän lisäksi lääkärin tulee suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset silloin, kun kosteusvaurioita epäillään.

– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään. Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen.

Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä.

Kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä, kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma. Nämä kaikki voivat pahentaa hengitystieoireilua.

Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa. Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua.

– Tämä on määritelty jo terveyden- ja työsuojelulainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy, muistuttaa asiantuntijalääkäri Jussi Lampi.