Keskustelu sote-alan työntekijöiden kohtaamasta väkivallasta on noussut pintaan Turussa viime tiistaina tapahtuneen väkivallanteon jälkeen. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kolme henkilökuntaan kuuluvaa sai vammoja, kun teräaseella varustautunut potilas käyttäytyi väkivaltaisesti hoitotilanteessa. Potilas on täysi-ikäinen, ja häntä epäillään kolmesta törkeästä pahoinpitelystä. Henkilökunnalle on järjestetty kriisiapua.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa Tehy-lehdelle, että sote-alan väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi.
”Ei ole sellaista lyöntiä, iskua, huitaisua tai solvausta, jota pitäisi kestää”, Krista Kiuru toteaa.
Kiurun mukaan Suomessa ei suhtauduta vieläkään riittävän vakavasti sote-alan ammattilaisten kohtaamaan väkivaltaan. Hänestä väkivalta ja sen uhka myös heikentävät entisestään työvoimapulasta kärsivän alan vetovoimaa.
”On selvää, että väkivallantekojen jälkeen moni alalla työskentelevä tai hänen läheisensä miettii, että onko tämä sen arvoista. Yhteiskunnassa täytyy pitää kiinni siitä, että väkivaltaan suhtaudutaan vakavasti. Koskemattomuus on arvo, jota pitää puolustaa.”
”Turun tapaus oli luonteeltaan niin kova, että meidän täytyy pysähtyä siihen, miten turvallisuutta sote-alalla voidaan parantaa.”
Miten olette reagoineet Turun tapaukseen? Oletteko esimerkiksi olleet yhteydessä sairaalaan?
”Heti kun saimme tiedon, totesimme sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan kanssa, että tilanne on todella vakava. Olin jo samana päivänä yhteydessä sairaalaan ja seuraavana päivänä vierailin siellä yhdessä osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbomin kanssa. Halusimme tuoda ilmi, että emme voi yhteiskunnassa hyväksyä väkivaltaa. Oli tärkeä käydä tilanne läpi. Keskustelimme jatkotoimista ja siitä, millaista kriisiapua henkilökunta on saanut.”
Kiuru kertoo tavanneensa Turussa myös henkilökuntaa ja keskustelleensa heidän kanssaan sote-alan väkivaltatilanteista.
”Tunnelmat olivat hyvin surulliset, kun kävimme työyksikössä läpi tilannetta. Haluan omalta osaltani pahoitella näille kolmelle henkilölle, että tällaista ylipäätään voi tapahtua.”
Tehy teetti vuonna 2021 laajan kyselyn jäsenilleen väkivallasta. Tutkimukseen vastanneista 69 prosenttia ilmoitti, että on itse kokenut työssään työuran aikana fyysisen väkivallan uhkaa tai tekoja. Alle 35-vuotiaista vastaajista väkivaltaa tai sen uhkaa oli kokenut peräti 84 prosenttia.
Kyselyn mukaan työssä kohdattu väkivalta oli esimerkiksi asiakkaan tai potilaan taholta tapahtuvaa lyömistä, potkimista, sylkemistä, tönimistä sekä henkistä väkivaltaa.
Tehyyn on viime päivinä tullut paljon viestejä väkivaltatilanteista, joita sote-alan ammattilaiset ovat kohdanneet. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistuttaa, ettei väkivalta ole ammatinvalintakysymys.
”Työssä pitää olla turvallista. Vaikka olen kovaa tekoa, viime päivinä saamani viestit työväkivallasta ovat järkyttäneet minuakin.”
Tehy on ajanut rikoslakiin muutosta, jonka seurauksena hoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
”Lakimuutos tarvitaan. Tulevan hallituksen pitää saada tämä kerta kaikkiaan maaliin”, Millariikka Rytkönen sanoo.
Krista Kiuru sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriössä arvioidaan vakavasti sote-alan väkivaltatilannetta ja haetaan ratkaisuja.
”Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistyy työ turvallisuutta parantavien ehdotusten etsimiseksi.”
Myös hän toivoo rikosoikeudellista keskustelua ja sanoo, että asiaa on käsiteltävä seuraavassa hallitusohjelmassa. Yhtenä vaihtoehtona Krista Kiuru ehdottaa tuomioiden koventamista hoitajiin kohdistuvasta väkivallasta.
”Se antaisi selkeän viestin, että emme siedä väkivaltaa.”
