Keskeistä on pyrkiä tavoittamaan yksilö muistiongelmien ja kulttuurin takaa. Kuva: iStock

Kulttuurit suhtautuvat muistisairauteen eri tavoin

Kulttuurierot voivat johtaa muistisairauden yli- tai alidiagnosointiin.

Kulttuuri- ja kielierot sekä heikko virallisten kielten taito saattavat jopa estää maahanmuuttajia pääsemästä oikeiden palveluiden piiriin. Maahanmuuttajien muistisairauksia myös diagnosoidaan liian herkästi tai niitä jää kokonaan diagnosoimatta.

Tuore Kulttuurisensitiivinen muistityö: Kokemuksia Suomesta -opas antaa ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille vinkkejä eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden kohtaamiseen muistityössä. Tarkoituksena on laajentaa ammattilaisten ymmärrystä siitä, mitkä eri tekijät olisi hyvä ottaa huomioon vieraskielisten kanssa muistityötä tehtäessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Suomessa asuu noin 310 000 vieraskielistä ihmistä. Muistisairaus on heillä yhtä yleinen kuin kantaväestöllä. Näin voidaan arvioida, että Suomessa asuu yli 11 000 vieraskielistä, joilla esiintyy tiedonkäsittelyn lievää heikentymistä ja lähes 11 000 vieraskielistä, joilla on etenevä muistisairaus.

Muistiongelmat käsitteenä ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin.

– Yhdessä kulttuurissa muistisairauden oireet tulkitaan ”normaalina vanhuuden höperyytenä”, toisessa ne koetaan häpeälliseksi tabuksi, kolmannessa pelko mielisairaalaan joutumisesta voi estää koko hoitoon hakeutumisen, sanoo projektipäällikkö Siiri Jaakson Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-projektista. 

Oman haasteensa hoitotyöhön tuovat kielierot: kaikissa kielissä ei tunneta omaishoitajan tai terveyden edistämisen kaltaisia sanoja.

Heikko kielitaito ja puutteellinen tietämys suomalaisesta palvelujärjestelmästä saattavat myös estää maahanmuuttajia pääsemästä oikeiden palveluiden piiriin. Mahdollinen pelko viranomaisia kohtaan voi vielä lisätä tätä.

Mainos
Mainos

Uutisia