Sairauspäivien määrä laski kunta-alalla viime vuonna, mutta eri ammattien välillä on edelleen suuria eroja.
Sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun kunta-alalla viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Vuonna 2019 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,5 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Koronapandemian vaikutukset sairauspoissaoloihin eivät näy viime vuoden luvuissa.
Vaikka viime vuoden kehitys sairauspoissaoloissa näyttää myönteiseltä, ammattiryhmien välisiä terveyseroja ei ole sairauspoissaolotilastojen mukaan pystytty paljoa kaventamaan.
Vuonna 2019 eniten sairauspoissaolopäiviä oli edelleen varsinkin ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa, esimerkiksi lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa.
Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työssä sekä varhaiskasvatuksessa on paljon kuormitustekijöitä, jotka varmasti osaltaan vaikuttavat sairauspoissaoloihin.
– Työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, eettinen kuorma kasvaa, kun työtä ei kiireessä pystytä tekemään niin hyvin kuin halutaan. Osatyökykyisten tukeminen työssä vaatii työnantajalta joustoja ja tukimuotoja.
Kunnalla työskentelevillä sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla oli viime vuonna keskimäärin 20 sairauslomapäivää. Lääkäreillä ja johtavissa tehtävissä olevilla vastaava luku oli alle 10.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen pitkäaikaisin ja laajin tutkimus, joka kohdistuu kunta-alan henkilöstöön.
