Kysely: Vastuun kuntoutuksesta oltava valtakunnallinen

Kuntoutuksen vaikuttavuutta on tuotu esille heikosti tai erittäin heikosti. Näin arvoi noin 60 prosenttia järjestölähtöisen kuntoutuksen järjestäjistä. Noin 70 prosenttia katsoi, että järjestölähtöisen kuntoutuksen vaikuttavuutta oli tuotu esille vielä huonommin.

Arviot käyvät ilmi kyselystä, jonka Kuntoutussäätiö teki Kuntoutusverkoston jäsenille vuoden alussa. Kysely lähti 119 jäsenelle ja siihen tuli 46 vastausta lähes 40:stä eri taustaorganisaatiosta.

Vastaajista useampi kuin kaksi kolmesta on sitä mieltä, että Kelan keskitetty rooli kuntoutuspalvelujen järjestäjänä tulee säilyttää eikä sitä saa siirtää maakuntien vastuulle. Yli puolet vastaajista on tätä mieltä myös Kelan roolista sopeutumisvalmennuksessa. Neljä viidestä näkee, että Kelan rooli kuntoutuksen kehittäjänä tulee säilyttää ennallaan tai sitä tulee vahvistaa.

– Vastaajat näkevät, että kokonaisvaltainen yhteys katoaa, jos tutkimus tuotetaan vain eri maakunnissa eikä valtakunnallisesti, sanoo johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.

Useampi kuin joka viides ajattelee, että järjestölähtöisen kuntoutuksen asema ei ole lainkaan selkeä. Lähes yhdeksän kymmenestä pitää järjestöjen aseman vahvistamista kuntoutuksen tuottamisessa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Yli puolet vastaajista katsoo, että työeläkeyhtiöiden roolia pitäisi vahvistaa työttömien kuntoutuksessa.

Kuntoutusverkoston ovat perustaneet SOSTE ja Kuntoutussäätiö. Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.

Kyselyn tuloksia esiteltiin tänään Kuntoutusverkoston kokouksessa Tehyssä.