Maahanmuuttajan perehdytys hyödyttää työyhteisöä

Maahanmuuttajahoitajat sopeutuvat perehdytyksen avulla suomalaiseen hoitotyön kulttuuriin. Perehdytetyn työ sujuu tehokkaammin, ja potilasturvallisuus paranee. Perehdytys lisää maahanmuuttajahoitajien ymmärrystä ja tietopohjaa kulttuurista, hoitamisesta ja työpaikasta.

Tulokset käyvät ilmi tänään Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta Jutta Hartikaisen väitöstutkimuksesta.

Tieto näkyy itsevarmuuden ja itsenäisyyden lisääntymisenä, mikä puolestaan parantaa sekä maahanmuuttajahoitajien että koko työyhteisön töiden sujuvuutta. Tämä taas vähentää työn kuormittavuutta ja lisää suvaitsevaisuutta työyhteisössä.

Hartikaisen tutkimuksessa kehitettiin maahanmuuttajataustaisille hoitajille oma perehdytysohjelma. Toimintatutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla  vuosina 2009–2011. Tutkittavan organisaation johtoryhmän ja osastonhoitajien lisäksi tutkimukseen osallistui sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia hoitajia.

Aluksi selvitettiin, millaista perehdytys oli ja millaista sen tulisi olla. Näiden tulosten perusteella suunniteltiin perehdytysohjelma, jota testattiin työpaikalla. Testauksen jälkeen selvitettiin ohjelman toimivuutta ja parantamisehdotuksia.

– Perehdytys pitää aloittaa jo rekrytoinnin yhteydessä, heti töiden alettua, työn aikana ja aina tarvittaessa, Hartikainen sanoo.

Perehdytys tulisi myös jakaa kaikille yhteisiin perehdytyskoulutuksiin ja osastoilla tapahtuvaan perehdytykseen. Myös henkilökunta tarvitsee koulutusta, jotta se osaa perehdyttää.

Myös vertaistukiryhmien muodostaminen sekä maahanmuuttajahoitajille että heidän perehdyttäjilleen koettiin tarpeelliseksi.